Kiinan talous on ajautunut poikkeukselliseen ristiriitaan. Maa on noussut monilla korkean teknologian aloilla maailman kärkijoukkoon, mutta samaan aikaan sen vanha kasvumalli horjuu kiinteistökriisin, paikallishallintojen velkataakan ja vaisun kulutuksen alla.
Economistin mukaan Kiinan tulevaisuuden ratkaisee nyt se, ehtiikö uusi teknologiaan ja korkean jalostusasteen teollisuuteen perustuva kasvumalli korvata vanhan rakentamiseen, maamyynteihin ja velkavetoisiin investointeihin nojanneen mallin.
Ristiriita näkyy selvästi esimerkiksi Jiangxin maakunnassa sijaitsevassa Yingtanin kaupungissa. Se näyttää yhä monin paikoin tavalliselta sisämaan pikkukaupungilta ulkoilmamarkkinoineen ja katukeittiöineen, mutta kaupungin laidalla toimii teollisuuspuisto, jossa yritykset kehittävät teollisuuden digitalisaatioon liittyvää teknologiaa.
Paikallishallinto on onnistunut muuttamaan vanhanaikaista kupariteollisuutta korkeamman teknologian komponenttien valmistajaksi. Yingtanin bruttokansantuote asukasta kohti ohitti vuonna 2025 maakunnan pääkaupungin, vaikka se oli kymmenen vuotta aiemmin vielä selvästi sitä pienempi.
Samaan aikaan kaupunkia painavat samat ongelmat kuin suurta osaa Kiinasta: kiinteistömarkkinoiden alamäki ja paikallishallinnon suuret velat.
Koronasulut jättivät syvän jäljen
Goldman Sachsin arvion mukaan korkean jalostusasteen teollisuus voi tuoda Kiinan talouskasvuun noin prosenttiyksikön vuodessa vuoteen 2029 asti. Kiinteistösektorin romahdus leikkasi kuitenkin lehden mukaan kasvusta kaksi prosenttiyksikköä vuosina 2024 ja 2025, eikä sen jarruttava vaikutus poistu nopeasti.
Kiinan talous ei ole koskaan täysin toipunut koronapandemian rajuista ja arvaamattomista sulkutoimista. Tehtaat valmistavat sähköautoja ja muuta edistynyttä vientiteollisuutta, mutta kotitaloudet kuluttavat varovasti. Kuluttajien luottamusta ovat heikentäneet pandemia, asuntojen arvon lasku ja heikko sosiaaliturva.
Johns Hopkinsin yliopiston professori Yuen Yuen Ang sanoo Economistille, ettei mikään suuri maa ole modernissa historiassa yrittänyt yhtä aikaa panostaa näin voimakkaasti korkean teknologian investointeihin, hidastuvan talouden oloissa ja paikallishallintojen velkakriisin keskellä.
Kiinan presidentti Xi Jinping näyttää nojaavan juuri tähän ratkaisuun. Hänen tavoitteenaan on nostaa Kiina maailman kärkeen muun muassa tekoälyssä ja puolijohteissa. Kun keskushallinto ilmoittaa uuden teknologisen tavoitteen, sadat kaupungit eri puolilla maata alkavat tukea siihen liittyviä hankkeita.
Kiinan kansallinen puolijohderahasto on kerännyt 12 vuoden aikana noin 687 miljardia juania. Valtion tukemien rahastojen varat kasvoivat viime vuonna lähes 400 miljardiin juaniin, ja joulukuussa Kiina perusti sadan miljardin juanin kansallisen pääomasijoitusrahaston ilmailu- ja avaruusteknologiaan, puolijohteisiin, aivoihin kytkeytyviin koneisiin ja kvanttiteknologiaan.
Ongelma on, että kaikki kaupungit eivät voi olla seuraava Shenzhen, Hangzhou tai Hefei. Suuret metropolit pystyvät houkuttelemaan osaajia, pääomaa ja alihankintaverkostoja. Pienemmiltä ja köyhemmiltä paikkakunnilta nämä edellytykset usein puuttuvat.
Brittimedia nostaa varoittavaksi esimerkiksi Yichunin kaupungin, joka sijoitti vuonna 2021 noin 2,3 miljardia juania sähköautotehtaaseen. Hanke epäonnistui, koska tehdas jäi erilleen toimittajista ja osaamisesta, joita tehokas autotuotanto olisi tarvinnut. Tuotanto on sittemmin pysähtynyt.
Samanlainen ongelma on nähty Guizhoussa, johon ohjattiin noin 150 miljardia juania datakeskuksiin ja pilvipalveluihin. Angin mukaan hankkeet eivät kytkeytyneet kunnolla paikalliseen talouteen. Datakeskuksia rakentavat yritykset tulivat rannikon vauraammilta alueilta, palvelinten osat valmistettiin muualla ja paikallinen kysyntä jäi heikoksi.
Kasvumoottori sammuu
Velkaongelma ei rajoitu yrityksiin. Paikallishallintojen velkojen on arvioitu nousseen noin 60 biljoonaan juaniin eli noin 43 prosenttiin Kiinan bruttokansantuotteesta. Yhdysvalloissa vastaava osuus on Economistin mukaan 12 prosenttia.
Kiinan kasvu nojasi pitkään siihen, että tehtaat työllistivät sisämaan siirtotyöläisiä, nämä sijoittivat tulojaan kotiseutujensa asuntoihin ja paikallishallinnot rahoittivat rakentamista velalla. Kun asuntojen kysyntä hiipui, myös tämä koneisto alkoi yskiä.
Kuluttajien tunnelma kertoo ongelman mittakaavasta. Vähittäismyynti kasvoi huhtikuussa vain 0,2 prosenttia vuodentakaisesta, mikä oli heikoin lukema sitten vuoden 2022 lopun. Kotitalouksien pankkilainojen määrä supistui maaliskuussa ensimmäistä kertaa tilastohistoriassa vuodentakaiseen verrattuna.
Kiinan talouden ongelmana on, että vanha kasvumoottori sammuu ennen kuin uusi on osoittanut kantavansa koko maan. Muutama huipputeknologinen menestystarina ei yksin riitä, jos kotitaloudet eivät kuluta, yritykset eivät tee voittoa ja paikallishallinnot jäävät velkojensa vangiksi.