Kiinan talous yskii, ja näyttää siltä, että köhästä tulee krooninen.
Maailman talouden veturin vähittäismyynti kasvoi heinäkuussa vain 2,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Luku on kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin mitä ekonomistit ennustivat. Muutkaan luvut eivät olleet sen iloisempaa luettavaa, ja Kiina jäi ekonomistien ennusteista muillakin saroilla; teollinen tuotanto kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä ennusteita vähemmän.
Luvuissa saattaa olla ilmaakin. Maalla on tapana kaunistella lukujaan.
Kiinan talouskasvu on ollut 2000-luvulla hurjaa. Parhaimpina vuosina puhuttiin 10 prosentin vuosikasvusta. Asiantuntijoiden mukaan tulevaisuudessa Kiina voi sanoa vastaaville kasvuluvuille hyvästit.
– Kiinan virallinen kasvuennuste tälle vuodelle on viisi prosenttia, ja uskon, että Kiinan virallinen luku tulee olemaan vitosella alkavaa. Kasvua tulee olemaan edelleen jonkin verran ja en usko, että Kiinan bruttokansantuote oikeasti tulee nousemaan viittä prosenttia tänä vuonna, Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimusyksikön päällikkö Iikka Korhonen sanoo Verkkouutisille.
– Tosin se ei tule olemaan paljon myöskään sen alle. Vuoden 2022 kevään Shanghain lockdownin luvut olivat niin huonot, että tänä vuonna tulee melkein väistämättä talouskasvua. Mielestäni kolmen prosentin kasvu on kuitenkin tulevina vuosina todennäköisempää kuin viiden prosentin kasvu.
Kiinan ongelmat kuulostavat meille suomalaisille kovin tutuilta. Väestö ikääntyy, julkista velkaa on paljon ja rakentaminen takkuaa. Uusia asuntoja valmistuu enemmän kuin niille on kysyntää.
– Suomen ja Kiinan demografian kehitys on jossain määrin samanlainen. Tosin Suomessa on suhteellisesti enemmän nettomaahanmuuttoa kuin Kiinassa, Korhonen sanoo.
Rakentaminen on ollut pitkään Kiinan talouden veturi. Näin on ollut varsinkin finanssikriisin jälkeen, ja valtio ja alueet ovat tukeneet rakentamista velkarahalla.
– Finanssikriisin jälkeen Kiinassa elvytettiin rajusti. Suurin osa elvytyksestä tehtiin Kiinassa rakentamalla enemmän. Rakentaminen on tehty suurilta osin velkarahalla ja se on johtanut siihen, että velkatasot on kansantalouden tasolla nousseet todella korkeiksi, Korhonen sanoo.
Suomen tilanteeseen ero on siinä, että Kiinassa on ulkopuolista velkaa vähän. Kiinalaiset ovat pääosin velkaa kiinalaisille.
– Pääomaliikkeiden rajoitukset ovat johtaneet siihen, että ulkomaisen velan määrä on aika matala. Valtion omistamat pankit ovat lainanneet rahaa rakennusyrittäjille ja kiinteistörakennuttajille. Iso osa rakennuttajista on kytköksissä paikallishallintoihin eli iso osa velasta on julkista, vaikka Kiinan omissa luvuissa se ei näy julkisessa velan määrässä.
Kiinan talouskriisin taustalla on monet syyt
Kiinan aiempaa huonompien lukujen taustalta ei löydy yhtä yksittäistä syytä. Ongelmien taustalla on Kiinan väestön ikääntyminen, kiinteistö- ja rakennusalan ongelmat ja kiinalaisten heikko luottamus talouteen. Ne eivät ole syntyneet hetkessä.
– Demografinen kehitys on jatkunut pitkään samanlaisena ja se hidastaa yksityisen kulutuksen kasvua. Samalla kiinalaiset kotitaloudet ovat alkaneet myös säästämään enemmän ja ne ovat haluttomia lisäämään kulutustaan, Iikka Korhonen sanoo.
– Kiinteistösektorin ongelmat ovat pitkän aikavälin trendin tulosta. Monet ongelmat on jouduttu vasta nyt näyttämään ulospäin. Iso osa kiinteistöyrityksistä ei ole pystynyt hoitamaan velkojaan. Joukkovelkakirjalainojen korot ovat jääneet maksamatta, ja niiden osakekurssit ovat romahtaneet. Moni negatiivinen asia osuu samaan aikaan, ja se näkyy Kiinan luvuissa.
Korhosen mukaan tulevina vuosina kiinalainen kulutus voi toipua ja maailmantalouden elpyminen voi vauhdittaa myös Kiinan talouslukujen korjaantumista. Kymmenen tai viidenkään prosentin kasvulukuihin Kiinan on kuitenkaan enää vaikea päästä demografisen kehityksen takia.
Suomelle ja suomalaisten yritysten taloudelle Kiinan vaikeudet eivät luo enää merkittäviä lisähaasteita. Suomen tavaravienti Kiinaan on vain viisi prosenttia, ja sen arvo on viime aikoina junnannut muutenkin paikoillaan.
– Maat kuten Brasilia, joka on vienyt paljon raaka-aineita Kiinaan kärsivät sen ongelmista kaikkein eniten. Eurooppalaisista maista Saksa ja sen autoteollisuus on paljolti riippuvainen Kiinasta. Suorat vaikutukset Suomeen ovat vähäisemmät.