Venäjä voi häiritä suomalaisyrityksiä kesän aikana esimerkiksi hakkeroimalla. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ

Suomen yritykset ovat kesällä alttiimpia Venäjän häirinnälle

Hakkerointi voi esimerkiksi vaikeuttaa pankki- ja kassatoimintoja, häiritä viestintäyhteyksiä ja tuhota tärkeitä tietoaineistoja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Keskuskauppakamarin hankejohtaja Panu Vesterisen sanoo, että Venäjä saattaa kohdistaa herkemmin haitantekoa, esimerkiksi hakkerointia, juuri Naton liittyneeseen Suomeen.

Hän muistuttaa, että ”haitantekijän ei tarvitse olla vieras valtio, vaan innokas ja taitava patrioottihakkerikin voi saada aikaan paljon haittaa lomakauteemme.”

– Sota Ukrainassa on edennyt uuteen vaiheeseen ja sen myötä Venäjä saattaa herkemmin kohdistaa haitantekoa sellaisiin maihin, jotka tukevat Ukrainaa sen taistelussa.

Vesterinen huomauttaa, että ”sodan aikana on havaittu tietoa tuhoavia haittaohjelmia.”

– Yrityksissä on hyvä miettiä, että mitä jos sellainen osuisi yritykseen esimerkiksi juhannuksen aikana. Tai tiedostonne lukittaisiin lunnasohjelmalla ja saisitte rikollisilta lunnasvaatimuksen tiedostojen vapauttamiseksi? Olisiko yrityksellä varmuuskopioita, joista palauttaa liiketoiminnan jatkamiseksi tarpeelliset tiedot?”

Vesterisen mukaan häirintä ei todennäköisesti osuisi koko maahan, vaan se rajoittuisi alueellisesti tai vain tiettyyn toimijaan, kuten operaattoriin, pankkiin tai huoltoasemaketjuun. Häiriöiden ajallinen kestokaan ei oletettavasti olisi pitkä.

– Haitanteko voisi olla tietyn pankin pankkikorttien toiminnan estäminen, kauppojen kassajärjestelmien tai kortinlukulaitteiden häiritseminen, pankkiautomaattien toimivuuden estäminen, huoltoasemien polttoainepumppujen toiminnan haittaaminen, junaliikenteen häirintä, internetyhteyksien ja GSM-verkon häirintä. Erilaisten automaattisina pitämiemme palveluiden keskeytyminen voi haitata välittömästi suomalaisten juhannuksen tai kesälomakauden viettoa, varoittaa Vesterinen.

Häirintä tai tiedostojen tuhoaminen voi kohdistua myös suureen joukkoon tavallisia yrityksiä. Näin voitaisiin pakottaa osa lomalaisista palaamaan toimistolle kesken loman.

Vesterinen painottaa, että yritykset ovat itse vastuussa toimintansa turvaamisesta ja jatkuvuuden varmistamisesta.
– Häiriöihin voi varautua sopimalla lomat siten, etteivät kaikki toiminnan jatkuvuuden varmistamiselle kriittiset työntekijät ole samaan aikaan lomalla. Pienempien yritysten osalta tämä voi kuitenkin olla mahdotonta ja siksi ennen lomakautta yrityksissä olisi tärkeää käydä läpi mahdollinen varautumissuunnitelma.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)