Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK pitävät hallituksen esittämää suojelutyön sääntelyä tarpeettomana. Suomessa suojelutyön järjestäminen ei ole aiheuttanut merkittäviä ongelmia, eikä sekava lainsäädäntö ratkaise ristiriitatilanteita.
Keskusjärjestöjen mielestä valmistelun yhteydessä ei ole selvitetty kattavasti suojelutyön kehittämistarpeita ja vaihtoehtoja eduskunnan lausuman edellyttämällä tavalla. Valmistelu eteni suoraan yleissääntelyyn ja sen aikana hanke laajentui merkittävästi.
– Tavoite näyttääkin jälleen kerran olevan rajoittaa palkansaajien työtaisteluoikeutta. Suojelutyöllä ei pitäisi tavoitella työnantajien taloudellisten menetysten vähentämistä, SAK, Akava ja STTK huomauttavat yhteisessä tiedotteessaan.
Järjestöjen mielestä hätätyötä ei tulisi huomioida sääntelyssä. Työtaistelut eivät yleensä ole hätätyön edellyttämällä tavalla yllättäviä ja ennalta-arvaamattomia tilanteita. Kun perusoikeuksia rajoitetaan, sääntelyn olisi järjestöjen mukaan oltava tarkkarajaista, tarkasti määriteltyä, oikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävää ja painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimaa.
– Lakiesitys on kokonaisuudessaan niin epämääräinen, että sen perusteella ei ole pääteltävissä, mikä työ eri toimialoilla kuuluu suojelutyön piiriin ja mikä ei. Lisäksi hallituksen esityksessä sivuutetaan kysymys suojelutyöstä maksettavasta korvauksesta, vaikka sillä on merkitystä tarvittavan työvoiman saatavuuteen. Palkansaajat ovat esittäneet suojelutyöstä kolminkertaista korvausta normaalipalkkaan verrattuna.
* Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelän mukaan esitys on tärkeä, mutta se rakentuu liikaa ammattiliittojen neuvotteluhalukkuuden ja tuomioistuinprosessin varaan.
Hallituksen esityksen mukaan ammattiliiton olisi joko työtaistelun rajaamisella tai suojelutyöllä huolehdittava siitä, ettei ihmisten henki, terveys, omaisuus, eläinten hyvinvointi tai kansallinen turvallisuus työtaistelun vuoksi vaarannu.
– Suojelutyöstä säätäminen on tärkeää, sillä työtaisteluoikeuden käyttö ei saisi vaarantaa ihmisten henkeä, terveyttä tai muitakaan yksityisten tai yhteiskunnan kannalta tärkeitä oikeushyviä, yrittäjien Albert Mäkelä sanoo.
Ammattiliittojen huolehtimisvelvollisuuden vastainen työtaistelu voitaisiin kieltää tuomioistuimessa. Esityksen mukaan työtaistelun kieltäminen edellyttäisi, että työnantaja on pyrkinyt välttämään työtaistelun vaikutuksia omin toimin ja neuvottelemaan ammattiliiton kanssa suojelutyön järjestämisestä.
– Työnantaja on aina vastuussa siitä, ettei työtaistelunkaan aikana vaaranneta henkeä, terveyttä tai esimerkiksi ympäristöä. Siksi työnantajan pitäisi voida määrittää, millaiset resurssit suojelutyöhön tarvitaan, Mäkelä sanoo.
– Hätätyötä koskeva täsmennys on tärkeä, mutta se jää valitettavasti puolitiehen. Pienten ja keskisuurten yritysten kannalta hätätyö voi olla käytännössä ainoa mahdollisuus hengen, terveyden tai omaisuuden suojaamiseen. Esitys ei valitettavasti selvennä hätätyön käyttöalaa riittävästi, Mäkelä toteaa.
Hätätyötä voitaisiin esityksen mukaan teettää, jos työtaistelun aiheuttama vahinkoseurauksen uhka on siinä määrin välitön, ettei sen aiheutumista voida välttää työntekijäyhdistysten kanssa käytävin neuvotteluin, tuomioistuimesta haetulla kiellolla tai muulla kohtuullisella keinolla.
Suojelutyötä koskevan valmistelun taustalla on vuonna 2022 hoitoalan työtaisteluiden yhteydessä säädetty määräaikainen laki ja siihen liittyvä eduskunnan lausuma.
Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa.
