Europarlamentaarikko, kenraalimajuri evp Pekka Toveri (kok.) toteaa viestipalvelu X:ssä, että liikkeellä on ”taas aika rajoittunutta näkemystä sodankäynnistä”.
– Ei sotaan varauduta sillä, että unohdetaan kaikki vanha ja aloitetaan kaikki alusta kopioimalla muualla käytävää sotaa. Ja en nyt löytänyt arvostelijoiden puheista paljoakaan korjausehdotuksia, hän kirjoittaa.
Toveri myöntää, että Puolustusvoimat on välillä jäykkäliikkeinen ja mielellään tukeudutaan olemassa olevaan joka tunnetaan kuin heittäydytään tuntemattomaan.
– Vielä 2010-luvun lopulla Puolustusvoimien leikkausten aikana mielikuvitukseton johto leikkasi tutkimuksen ja kehittämisen rahoja.
– Vaikka sodankäynnin muutos oli jo nähtävissä ja vanha viisaus on, että mitä vähemmän on rahaa, sitä paremmin pitää suunnitella sen käyttö. Mikä edellyttäisi rohkeaa tutkimusta, kehittämistä ja kokeilua. Jotain, mistä insinöörieversti (Jyri) Kosola aikanaan puhui, Toveri jatkaa.
Hänen mukaansa Kaartin Jääkärirykmentillä oli aikanaan pieni TK-osasto, joka keskittyi asutuskeskustaistelun kehittämiseen.
– Säästösyistä se leikattiin pois, kun piti henkilöstöä supistaa. Ei nyt kovin järkevä ratkaisu sekään, koska TK-kannattaa tehdä lähellä kenttää.
Toveri toteaa, että nyt kun rahaa on enemmän ja henkilöstö (tuskallisen hitaasti) kasvaa, kannattaisi TK-toimintaa palauttaa joukkoihin ja vahventaa aselajikouluissa.
– Vaikka ostopalveluina, jos oma väki ei ehdi. Innokkaita reserviläisiä töihin saisi nopeasti.
Tämä ei kuitenkaan kenraalin mukaan poista kokonaisongelmaa, miten saadaan puolustusjärjestelmä vastaamaa uusiin uhkiin?
– Sodat voitetaan strategisella ja operatiivisella tasolla. Siksi tärkeintä on nyt taata integroituminen Naton puolustusjärjestelmään sekä kehittää sen toimintaa.
– Jotain, mikä vaatii satoja upseereita ja resursseja, mutta joka on pakko tehdä.
Sitten pitää kehittää kykyä operoida ja käydä sotaa niin kuin itse halutaan. Hyödyntäen uusia suorituskykyjä, joiden käyttö tulee integroida puolustusjärjestelmään, hän jatkaa.
Toveri muistuttaa, että droonit ja lennokit on vain yksi osa muuttuvaa taistelukenttää.
– Avaruuskyvykkyydet, EW, kyber, pitkän kantaman ohjukset, C5ISR, kehittyvät CUAV-kyvyt jne. pitää myös huomioida. Ja tavoitteena olisi syytä olla kyky nykyisten suorituskykyjen käyttöön myös tulevaisuudessa.
Hän huomauttaa, että panssareihin, tykistöön, hävittäjiin jne. on satsattu kymmeniä miljardeja ja ne edustavat suurta sotapotentiaalia, jota ei nopeasti ole korvattavissa. Ja niitä kannattaisi käyttää optimaalisella tavalla.
– Ei kopioimalla Ukrainan sotaa Venäjän ehdoilla, Toveri painottaa.
Panssarikenraalin mukaan paljon parjatun panssarivaunun paras käyttö ei ole yksittäisenä vaununa tulituessa, vaan nopeasti liikkuvana tulivoimaisena joukkona riehumassa vihollisen selustassa.
– Järjestelmää ja operaatiotaitoa kannattaa kehittää niin, että tähän päästään.
Hän huomauttaa, että panssarintorjuntaohjukset eivät lopettaneet panssarioperaatioita, ilmatorjuntaohjukset eivät lopettaneet ilmaoperaatioita.
– Ei kannata vielä vannoa, että droonit lopettavat liikkeen taistelukentällä.
Sotilaiden kouluttaminen helpoin osuus
Tästä päästään Toverin mukaan koulutukseen.
– Sotilaiden kouluttaminen toimimaan uudella tavalla on ehkä se helpoin osuus, sitten kun tiedetään, mitä pitää opettaa. Niin yksittäisen sotilaan kuin yksiköiden ja pataljoonienkin osalta.
Haasteena meillä on Toverin mukaan lyhyt varusmieskoulutusaika, jonka aikana saadaan perusteet jotenkin opetettua ja hiottua tarvittavalle tasalle.
– Jos satsataan kovasti drooni-koulutukseen, se on jostain pois. Jos joukko koulutetaan toimimaan vain hajautettuna, miten se hyökkää kootusti?
– Tätä hajautettua toimintaa muuten testattiin mm. Trombi-harjoituksessa 2013, kehitettävää löytyi… Eli meillä on tarve muuttaa koulutusjärjestelmä, joka syvässä rauhantilassa optimoitiin joukkotuotantoon silloiseen sodan kuvaan. Tätä kokonaisuutta pitää miettiä uudelleen.
Toveri toteaa, että yhtälössä on lisäksi valmiuden ylläpito.
– Aikanaan maavoimien prikaatien valmiusyksiköt luotiin vastaamaan ”vihreiden miesten” uhkaan, nykytilanteessa se ei välttämättä ole tarpeeksi. Komppania per prikaati ei ole paljon.
Vaihtoehtoina voisi olla Toverin mielestä palvelusajan pidentäminen ja saapumiserien rytmittäminen uudella tavalla.
– Tai järjestelmän pitäminen nykyisellään, mutta panostamalla lisääntyviin kertausharjoituksiin, joissa voitaisiin päivittää mm. drooniuhan vaatimaa osaamista.
Toveri myöntää, että molemmat vaihtoehdot vaativat lisäresursseja, etenkin henkilöstöä.
– Eli kovin nopeasti ei suuria muutoksia tehdä. Mutta varmasti näitä PV:ssä pohditaan.
Samaan aikaan pitää tietenkin nykyisessäkin järjestelmässä ottaa droonien uhka ja mahdollisuudet paremmin huomioon.
– Yksiköiden taistelutekniikassa ja taktiikassa pitää testata ja kokeilla nykyistä enemmän meidän maastossa ja oloissa toimivien ratkaisujen löytämiseksi. Eikä missään nimessä pidä työntää päätä pensaaseen ja toivoa, että mitään ei tarvitse muuttaa, Toveri varoittaa.
Hänen mielestään tähän tarvitaan avointa keskustelua ja mieltä.
– Panssariprikaatissa aikanaan asioista keskusteltiin ja väiteltiin. Prikaatin komentajana väittelin alaisteni kanssa Panssarilehden sivuilla julkisesti taktiikasta ja organisaatioista. Ikävää, jos tähän ei kaikissa joukoissa kyetä.
Toverin mukaan asioita pitää rohkeasti testata ja altistaa itsensä epäonnistumisille.
– Panssarijoukkoja aikanaan nöyryytettiin harjoituksissa pahasti mm. elektronisella häirinnällä. Epäonnistumisista opittiin, tekniikkaa ja taktiikkaa kehitettiin niin, että pärjättiin EW-uhan allakin.
Toveri toteaa, että meillä on ehkä Puolutusvoimien historian paras upseerikoulutusjärjestemä.
– Sitä kannattaa hyödyntää laittamalla väki miettimään, miten asioita pitää muuttaa ja kehittää. Kaikilla tasoilla. Mutta kysymys on kokonaisjärjestelmän kehittämisestä, mikä on muutakin kuin droonit.
– Ylätasoilla tehdään varmasti ympäripyöreitä päiviä. Nyt kannattaisi jo työntää vastuuta ja tehtäviä rohkeasti alaspäinkin, jotta kaikilla tasoilla nähtäisiin, että asiat ovat muuttumassa ja tulevat muuttumaan. Ja rohkaista väkeä muutokseen, Toveri kehottaa.