Neuvottelut koskevat kemian perusteollisuuden, muoviteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden työehtosopimuksia.
Huomenna keskiviikkona neuvottelut alkavat Ammattiliitto Pron kanssa kemian alan toimihenkilösopimuksesta. Nykyiset sopimukset umpeutuvat joulukuun lopussa.
Ylempiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus päättyy tammikuun lopussa. Neuvottelut Ylempien toimihenkilöiden YTN:n kanssa käynnistyvät loppuvuonna.
Kemianteollisuus kertoo tiedotteessaan lähtevänsä neuvotteluihin hyvissä tunnelmissa.
– Neuvottelusuhteet ovat erittäin hyvät. Lisäksi kuluneen sopimuskauden aikana on tapahtunut muutamia merkittäviä liikahduksia. Vaikutukset liittojen myönteisestä suhtautumisesta paikalliseen sopimiseen sekä toimet sopimisen edistämisessä näkyvät jo kemianteollisuuden yrityksissä, toteaa Kemianteollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä tiedotteessa.
Lisäksi laittomien lakkojen määrä alalla on saatu kitkettyä minimiin. Tähän avain on ollut Etu-Seppälän mukaan tiivis yhteistyö Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton välillä ja riittävän aikainen puuttuminen orastaviin työtaisteluihin.
Kustannuskilpailukyvyssä edelleen kurottavaa
Kemianteollisuuden mukaan neuvotteluihin lähdetään tilanteessa, jossa kustannuskilpailukyvyssä on edelleen kurottavaa. Pandemia aiheutti maailmanlaajuisesti lisää taloudellisia haasteita.
– Vaikka kemianteollisuuden yritykset ovat toipuneet kohtuullisesti korona-ajasta, tuotantomäärät tavoittelevat vasta vuoden 2019 tasoa eli ennen koronaa. Tilauskanta on noussut euromääräisesti hyvälle tasolle, mutta tämä johtuu pitkälti kohonneesta hintatasosta. Tavaramäärällä mitattuna tilauskanta on vuoden 2014 tasolla.
Kemianteollisuuden mukaan kaikki merkit viittaavat siihen, että tilastoissa näkyvä kasvu on koronakriisistä palautumista. Lisäksi ala kärsii monien muiden tavoin raaka-ainepulasta ja raaka-aineiden hinnannoususta.
– On erittäin tärkeää, ettei toipumista pilata omin toimin ylimitoitetuilla sopimusratkaisuilla. On myös keskeistä, että kansainväliselle kilpailulle alttiit vientialat määrittävät tälläkin kierroksella palkankorotusten enimmäistason. Yritysten kilpailukykyä pitää pystyä parantamaan myös työmarkkinatoimilla, Etu-Seppälä toteaa.
