Kelloja siirretään kesäaikaan sunnuntaina 29. maaliskuuta. Asiasta muistuttaa liikenne- ja viestintäministeriö tiedotteessa.
Kelloja siirretään tunti eteenpäin aamuyöllä kolmelta.
Kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa samoina päivinä ja samalla kellonlyömällä. Samanaikaisuus on tärkeää esimerkiksi kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Kelloja siirretään aina maaliskuun ja lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Sunnuntain aamuyö on valittu siirtymisen ajankohdaksi siksi, että liikenne on silloin vähäisintä ja kellojen siirtely aiheuttaa vähiten haittaa.
Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 lähtien. Kesä- ja talviaikaan siirtyminen on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa.
Kellojen siirtelystä ei ole päästy eroon
Kestävästä liikenteestä ja matkailusta vastaava komissaari Apóstolos Tzitzikostas käynnisti helmikuussa 2026 arviointityön, jossa selvitetään kellojen siirron EU-laajuisia vaikutuksia. Selvitys on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämän jälkeen komissio arvioi jatkotoimia.
Kellojen siirtämisestä säädetään EU-tasolla kesäaikadirektiivissä. Niin kauan kuin direktiivi on voimassa, mikään jäsenvaltio ei voi luopua kellojen siirrosta kansallisella päätöksellä. Luopuminen kellojen siirrosta edellyttää kesäaikadirektiivin kumoamista, josta päättävät EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti yhdessä.
Euroopan komissio ehdotti jo vuonna 2018, että EU:ssa luovuttaisiin kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellojen siirrosta ja kumottaisiin kesäaikadirektiivi. Komission ehdotuksen alkuperäinen tavoiteaikataulu ei kuitenkaan ole toteutunut.
Euroopan parlamentti äänesti keväällä 2019 kellojen siirron lopettamisen puolesta. Ehdotus kuitenkin odottaa edelleen EU:n neuvoston käsittelyä, sillä kaikki jäsenmaat eivät ole muodostaneet asiasta kantaansa. Suomi kannattaa kellojen siirrosta luopumista.