Kelan pääjohtaja Lasse Lehtoselle hyvinvointialueiden talousvaikeudet olivat odotettavissa, hän kertoo Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa. Hänen mukaansa sote-uudistus tehtiin poikkeuksellisella rahoitusmallilla, joka ei kannusta tehokkuuteen.
– Olen ollut sote-kriitikko jo monta vuotta, ja kritiikki näyttää toteutuvan, Lehtonen sanoo.
Hän pitää Suomen yksikanavaista rahoitusmallia kansainvälisesti poikkeuksellisena ratkaisuna, joka on lisännyt ministeriöiden valtaa ja etäännyttänyt päätöksentekoa potilaista. Lehtosen mukaan järjestelmä nielee rahaa ilman tuloksia. Sote-menot ovat nousseet 27 miljardiin euroon, mutta palvelut eivät ole parantuneet.
– Joka vuosi on kaadettu miljardeja lisää, eikä tulosta ole tullut, hän toteaa.
Lehtonen haluaisi johtamansa Kelan osaamisen nykyistä paremmin hyvinvointialueiden käyttöön. Tästä esimerkkinä hän mainitsee, että hyvinvointialueiden rahoitusta varten tarvittavat tiedot voisi poimia Kelan Kanta-järjestelmästä. Tällöin säästyttäisiin uusien järjestelmien rakentamiselta ja tiedot löytyisivät yhdestä paikasta kaikille. Verorahoja säästyisi ja niitä voitaisiin kohdentaa paremmin.
Kelassa on Lehtosen kaudella käynnissä mittavia teknologisia uudistuksia. Ne tulevat muuttamaan tavan, jolla etuisuuksia on tähän saakka haettu ja tuotettu. Kelan hallinnoimat yli 40 etuutta on tarkoitus siirtää samalla yhteen järjestelmään.
– Kun tietojärjestelmää uudistetaan ja automaatiota lisätään, olen visioinut, että samalla tavalla kuin verottaja ottaa palkasta automaattisesti pidätykset, pitäisi pystyä maksamaan etuudet tulorekisteriä ja muita tietoja hyväksikäyttämällä, Lehtonen sanoo.
Hänen kaavailema uudistus helpottaisi tukien hakemista. Esimerkkinä hän mainitsee vanhukset, joille voitaisiin tehdä suoraan lista heille kuuluvista eduista ja miten näitä tulisi hakea. Toinen tukea kaipaava ryhmä ovat Lehtosen mukaan juuri kotoa muuttavat nuoret.
Hän kertoo saaneensa ministeriöstä kuitenkin yhden toiveen – ettei toimeentulotuen hakemista saa tehdä liian helpoksi.
