Sosiaaliturvaan tehtiin huomattavia muutoksia vuonna 2024, ja ne jatkuvat koko hallituskauden ajan.
Nykyisillä tiedoilla muutokset pienentävät vuoteen 2029 mennessä Kelan etuusmenoja vuoden 2010 tasolle, kirjoittavat Kelan blogissa tutkimusprofessori Hennamari Mikkola sekä aktuaaripäällikkö Pertti Pykälä.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen muutokset sosiaaliturvaan tulevat voimaan asteittain vuosina 2024–2028.
– Kehyskauden lopussa vuonna 2029 Kelan kulut ovat reaalisesti samalla tasolla kuin ne olivat vuonna 2010, jos toimeentulotukea ei lasketa mukaan. Perustoimeentulotuki tuli vuonna 2017 Kelan vastuulle, Mikkola ja Pykälä kertovat.
Sosiaaliturvan suurimmat haasteet liittyvät erityisesti talous- ja työllisyyskehitykseen sekä siitä johtuvaan paineeseen pienentää julkisia menoja. Suomessa tarvittaisiin enemmän työllisiä ja vähemmän työttömiä.
Vuoden 2024 sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät kannustimia kokoaikatyöhön, mutta suojaosien poisto vähentää kannusteita osa-aikatyön tekemiseen.
– Nähtäväksi jää, miten eläkeputken poistamisella, sosiaaliturvan leikkauksilla ja muilla toimilla saadaan lisättyä väestön työvuosia, toteavat kirjoittajat, joiden mukaan sosiaaliturvaan kohdistuvien muutosten vaikutukset työllisyyteen ovat kuitenkin rajalliset.
Hallitus jäädytti tiettyjen indeksiin sidottujen etuuksien rahamääriä.
– Jäädytys tarkoitti vuonna 2024 noin 200 miljoonan euron ja vuonna 2027 jo 500 miljoonan euron leikkausta etuuksien arvoon. Jäädytys koskee muun muassa Kelan työttömyystukia, kotihoidon tukea, vähimmäismääräisiä sairaus-, vanhempain- ja kuntoutuspäivärahoja, opintorahaa, yleistä asumistukea sekä eläkkeensaajan asumistukea, Mikkola ja Pykälä taustoittavat.
Euromääräisesti suurimmat muutokset kohdistuvat työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen.
Yleisen asumistuen vuonna 2023 alkanut reipas saajamäärän kasvu jatkui, kunnes huhtikuussa 2024 voimaan tulleet asumistuen leikkaukset käänsivät saajamäärän kehityksen laskuun.
Joulukuussa 2024 saajia oli noin 23000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2025 alussa saajamäärä laski edelleen, kun asumistuen maksaminen omistusasunnoissa asuville lopetettiin.
Kokonaisuudessaan yleisen asumistuen leikkauksilla tavoitellaan noin 400 miljoonan euron säästöjä vuodessa. Kun huomioidaan arviolta 100 miljoonan euron kasvu perustoimeentulotuen menoissa, tavoiteltava kokonaissäästö olisi runsaat 300 miljoonaa euroa.
Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle elokuussa 2025. Kustannuksissa säästyy arviolta 60 miljoonaa euroa, koska asumislisä on pienempi etuus.
Ensisijaisten etuuksien leikkaukset ja kasvanut työttömyys odotetusti lisäävät vähitellen perustoimeentulotuen kuluja.
– Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä ja keskimääräinen tuki ovat kasvaneet yli kymmenellä prosentilla vuoden takaisesta. Tammi–maaliskuussa 2024 perustoimeentulotuen menot olivat 197 miljoonaa euroa ja vuotta myöhemmin 252 miljoonaa euroa. Kasvusta yli kolmasosa johtui tilapäistä suojelua saavien, käytännössä ukrainalaisten, menojen kasvusta, kirjoittajat kertovat.
Jos tämänhetkiset talousennusteet pitävät paikkansa, eikä merkittäviä uusia sosiaaliturvamuutoksia tule, yleisen asumistuen saajamäärä laskisi vielä vuonna 2026 ja tasaantuu sen jälkeen.
Kelan työttömyystukien ja perustoimeentulotuen saajamäärät puolestaan kasvaisivat vuonna 2025, mutta lähtisivät vuodesta 2027 alkaen loivaan laskuun. Näiden etuuksien ja opintotuen asumislisän yhteenlasketut menot kasvaisivat vuonna 2025, mutta lähtisivät sen jälkeen laskuun.
Vuonna 2025 lääkekustannusten alkuomavastuu nousi 50 eurosta 70 euroon ja sidottiin indeksiin. Lääkkeiden arvonlisäveroa nostettiin 10 prosentista 14 prosenttiin, hinnoittelusäännöksiä muutettiin hintakilpailun edistämiseksi ja tukkuhintoja alennettiin.
Syksyllä 2025 alkaa kokeilu, jossa osalle pienituloisista asiakkaista tarjotaan mahdollisuutta saada Kelasta lainaa lääkekorvauksien vuosiomavastuun maksamiseen. Vuonna 2026 lääkkeiden arvonlisäveroa madalletaan 13,5 prosenttiin.
Apteekkitalouden kokonaisuudistuksen säästöt lääkekorvauskuluihin tulevat puolestaan täysimääräisinä voimaan vuodesta 2027 alkaen.
Menoja nostavat Kela-korvauksien korotus ja uudet korvausmallit, kuten yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu. Ne ovat tilapäisiä toimia, joihin on osoitettu neljän vuoden ajalle yhteensä runsaat 500 miljoonaa euroa eli reilu 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Edessä on vielä muun muassa sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamiseen tähtäävää uudistustyötä.
Valmistelussa on uusi niin sanottu yleistuki. Tavoitteena on korvata useita eri etuuksia yhdellä yleistuella, joka sisältää perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.
Toimeentulotukilain ja opintotuen kokonaisuudistusta valmistelevat työryhmät puolestaan ovat saaneet työnsä päätökseen ja hallituksen esityksiä odotetaan.
