Verkkouutiset

Erityisasiantuntijat Saija Sambou ja Emilia Hämäläinen sekä sosiaalineuvos Marjo Malja STM:n mediatilaisuudessa Helsingissä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Katuväkivaltaa voidaan ehkäistä ankkuritoiminnalla, tärkeää on varhainen puuttuminen

Toimijoiden välille tarvitaan tiivimpää yhteistyötä, sanoo sisäministeriön erityisasiantuntija.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Nuorten ja erityisesti alle 15-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on kasvanut vuodesta 2015 alkaen.

Joka kuudennessa poliisin tietoon tulleessa katuväkivaltatapauksessa on käytetty myös teräaseita. Pahoinpitelyiden kuvaaminen ja jakaminen sosiaalisessa mediassa on viime vuosina yleistynyt nopeasti.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Vuosina 2015–2020 ulkomaalaistaustaisia nuoria on epäilty noin 2,8-kertaa useammin väkivaltarikoksesta kuin suomalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18-vuotiaassa väestössä on kasvanut 10 prosenttiin, mutta ulkomaalaistaustaisten osuus epäillyistä kasvoi samassa ajassa 23 prosenttiin.

Ministeriöiden yhteisen Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman väliraportissa on ensimmäistä kertaa käsitelty myös sitä, miten alaikäisten katuväkivaltaa ja jengiytymistä voitaisiin ehkäistä.

Avainasemassa ovat paitsi toimivat peruspalvelut ja varhainen puuttuminen, myös jalkautuva nuorisotyö ja monialainen, kuntarajat ylittävä viranomaisyhteistyö yhdessä kolmannen sektorin kanssa.

– Suuri joukko toimijoita viranomaisista järjestöihin torjuu katuväkivaltaa Suomessa. Osaamista ja keinoja löytyy, tarvitaan vain lisää entistä tiiviimpää yhteistyötä, toteaa tiedotteessa erityisasiantuntija Emilia Hämäläinen sisäministeriöstä.

Poliisin ja sisäministeriön kehittämä moniammatillinen ankkuritoiminta on saanut aikaan hyviä tuloksia. Ankkuritoiminnassa on tilastoitu 14 000 asiakaskäyntiä vuodesta 2021.

Toiminnassa mukana olleilla nuorilla oli pienempi riski olla epäiltynä uusista rikoksista seuraavan vuoden aikana. Lisäksi ilmeni, että ankkuri-interventio näyttäisi ehkäisevän tulevaa rikoskäyttäytymistä paremmin kuin pelkkä rikosepäily ja siitä seuraava rikosprosessi. Usein Ankkuri-toimintaan mukaan tulevat ovat ensikertalaisia ja tavoitteena onkin ehkäistä rikoskierteen syntymistä.

Pienelle joukolle nuoria kasaantuu kuitenkin toistuvasti vakavia rikoksia, ja heitä ankkuritoiminta ei pysty auttamaan tai he putoavat siitä. Näitä nuoria varten on laadittu oma toimintamalli, joka perustuu kokonaisvaltaiseen ja moniammatilliseen tukeen. Nuoren ja perheen ympärille kootaan tiimi eri alojen ammattilaisia, joka auttaa nuorta katkaisemaan rikos- ja päihdekierteet.

Toimintamallia on pilotoitu neljässä kunnassa. Pilotoinnin aikana on tunnistettu uusia nuorten rikoksiin liittyviä ilmiöitä, jotka ovat kytkettävissä myös jengiytymiseen.

Rajanveto nuorisoryhmien ja katujengien välillä ei ole väliraportin mukaan aina selkeä. Nuorisoryhmä voi tehdä rikoksia, mutta ei silti täytä katujengin määritelmää. Rikoksia tekeviä nuorten ryhmiä tai rikollisia verkostoja voikin hahmottaa jatkumona, joka sisältää erilaisia häiritsevästi käyttäytyviä tai eriasteisia rikoksia tekeviä ryhmiä, ja jonka ääripään muodostavat järjestäytyneet katujengit.

Syyt erilaisiin nuorten ryhmittymiin tai katujengeihin hakeutumiselle ovat moninaiset. Ryhmä voi vastata yksilön perustaviin psykososiaalisiin tarpeisiin kuten yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen tarpeeseen, mutta se voi näyttäytyä myös sosiaalisen statuksen ja materiaalisen hyödyn lähteenä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)