Nykyään verkkopalveluihin tunnistautuminen tapahtuu yhä useammin pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Tunnistautumistapa on kätevä, sillä se hoituu aina mukana kulkevan älypuhelimen avulla.
Helpoksi miellettyyn tunnistautumistapaan liittyy kuitenkin eräs riski. Miten tunnistaudut palveluihin, jos puhelimesi katoaa? Nykyajan maailmassa puhelimen katoaminen voi johtaa siihen, ettet pääse kirjautumaan enää verkkopankkiisi etkä muihinkaan tärkeisiin palveluihin. Vielä avuttomampi olet siinä tilanteessa, jos maksaminenkin on puhelimessa olevien sovellusten varassa.
Verkkouutiset kysyi Finanssialan sähköisen tunnistamisen johtavalta asiantuntijalta Peter Janssonilta, miten tällaisessa tilanteessa kannattaa toimia.
Hänen mukaansa täysin yleispätevää vastausta asiaan ei ole, sillä suomalaisten pankkien tunnistautumisratkaisut poikkeavat hieman toisistaan. Jansson huomauttaa, että sähköisiin palveluihin voi tunnistautua ilman älypuhelintakin. Ehtona on, että henkilöllä on käytössään tunnuslukulaite tai tunnuslukulista.
Mikäli tunnistautumiseen tarvittavia sovelluksia ei ole asennettuna millekään muulle laitteelle, sähköinen asiointi voi muuttua tilapäisesti vaikeaksi.
Siksi olisi hyvä, että tunnistautumissovellukset olisivat aina asennettuna useammalle laitteelle. Se voi olla joko toinen älylaite tai erillinen tunnuslukulaite.
Vanha kunnon tunnuslukulista voi pelastaa
Yksi vaihtoehto on perinteinen paperinen tunnuslukulista.
– Moni pankkihan on ohjeistanut asiakkaita säilyttämään esimerkiksi tunnuslukulistansa nimenomaan näitä tilanteita varten. Aika on tosin muuten ajanut näiden listojen ohi, sillä ne ovat liian helposti kopioitavissa, Jansson huomauttaa VU:lle.
Tunnuslukulistojen kohdalla kannattaa muistaa, että pankkien käytännöt niiden kohdalla vaihtelevat. Osa pankeista on luopunut tunnuslukulistoista kokonaan. Taustalla on juuri se, että ne eivät ole yhtä turvallisia tunnistautumissovelluksia kuin nykyaikaiset sähköiset tunnistautumistavat.
Joskus sähköisiin palveluihin voi tunnistautua jopa ilman älylaitetta. Tällä Jansson tarkoittaa etätunnistamisen tapoja. Silloin palveluihin voi tunnistautua esimerkiksi passin sirun avulla. Samalla hän huomauttaa, että tällaiset tunnistautumistavat eivät ole vielä laajamittaisessa käytössä.
Joskus ainoa vaihtoehto on asioida konttorissa
Entä jos mikään edellä mainituista ratkaisuista ei tule kyseeseen? Tunnistautumissovelluksia ei ole ladattuna millekään muulle laitteelle eivätkä paperiset tunnuslukulistatkaan tule kyseeseen?
Silloin ei auta muu kuin mennä asioimaan pankin konttorissa henkilökohtaisesti.
– Jos yllä mainittuja tapoja tai laitteita ei ole käytettävissä, henkilökohtainen asiointi konttorissa on tällä hetkellä yleisin tapa saada uusi sähköinen tunnistusväline käyttöön, Jansson toteaa.
Puhelimen katoamiseen kannattaa varautua ennakkoon
Älypuhelimen katoamiselle voi olla useita syitä. Se voidaan myös varastaa tai se hajoaa. Janssonin mukaan tällaisiin tilanteisiin kannattaa varautua jo ennakkoon tutustumalla oman pankin tai mobiilioperaattorin tarjoamiin varautumisvaihtoehtoihin.
– On kuitenkin varsin yleistä, että puhelin hajoaa tai katoaa ja näille tilanteille löytyy jo toimijakohtaisia toimintaohjeita.
On myös yksi asia, joka kannattaa muistaa älypuhelimen kadotessa. Jos laitteella oli tunnistautumiseen käytettäviä sovelluksia, asiasta kannattaa olla mahdollisimman pian yhteydessä tunnistusvälineen tarjoajan sulkupalveluun. Tapauksesta riippuen kyseessä on siis pankki tai mobiilioperaattori – tai molemmat.
– Samalla saa ohjeen siitä, miten kannattaa toimia uuden tunnistusvälineen osalta.
Kahden laitteen taktiikka pelastaa hädältä
Perinteisen ohjeen mukaan verkkopankki- ja tunnistautumissovellukset kannattaisi olla asennettuna vähintään kahdelle eri älylaitteelle. Silloin pääset helposti tunnistautumaan ja hoitamaan sähköisiä asioitasi, vaikka toinen laite katoaisi tai hajoaisi.
Janssonin mukaan tämä on edelleen hyvä ohje.
– Ymmärrän toki, että tämä on myös kustannuskysymys. Ei kaikilla ihmisillä ole varaa kahdelle eri laitteelle.
Olemmeko liian riippuvaisia digilaitteista?
Nykyajan yhteiskunnassa lähes kaikki asiointi tapahtuu sähköisesti. Olemmeko jo liian riippuvaisia digilaitteista, kun pelkkä puhelimen katoaminen voi tehdä arjen asioinnin lähes mahdottomaksi?
– Tämä on kehitys, jolle emme voi tehdä mitään. Palveluiden sähköistäminen ja digitalisaatio sen kun etenevät ja kehittyvät sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, Jansson toteaa.
Uuden mausteensa kuvioon tuo hänen mukaansa tekoäly.
– Paluuta analogiseen aikaan ei löydy, mutta on hyvä muistaa, että digitalisaatio on myös tuonut erittäin paljon helpotusta arkeen. Erityisesti ajansäästönä.
LUE MYÖS:
Annoitko pankkitunnuksesi huijareille? Sulje tunnukset heti
