Suomen talous kasvoi viime vuonna Tilastokeskuksen tarkistuksen mukaan vajaan puoli prosenttia, vaikka aiemmin odotettiin nollakasvua. Talous kääntyi nousuun jo alkuvuodesta 2024, mutta kuluvan vuoden puolella kasvu on jälleen hidastunut.
Tästä syystä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla laskee tämän vuoden kasvuennusteensa 0,8 prosenttiin. Ensi vuodelle odotetaan 1,4 prosentin kasvua.
Vaikka viennin kehitys on vahvaa ja maailmantalous kasvaa kolmisen prosenttia, Suomen talous ei silti saa vetoapua ulkomaankaupasta. Etlan ennustepäällikkö, VTT Päivi Puontin mukaan kyse on ennen kaikkea viennin ja tuonnin suhteesta, joka ei tällä hetkellä tue talouskasvua.
– Nettoviennistä ei ole talouskasvun kiihdyttäjäksi, hän sanoo ja muistuttaa, että viennin vahvuus johtuu muun muassa yksittäisistä risteilyalustoimituksista.
Investoinnit sen sijaan ovat kääntyneet kasvuun. Etla ennustaa niiden kasvavan tänä vuonna noin 2,5 prosenttia ja ensi vuonna lähes kuusi prosenttia. Julkinen sektori panostaa vahvasti tutkimukseen, kehitykseen, puolustukseen ja infrastruktuuriin. Vihreillä investoinneilla voi olla huomattava lisävaikutus, mikäli ne toteutuvat suunnitellusti.
Heikoin lenkki on edelleen yksityinen kulutus. Vaikka inflaatio on lähes nollassa ja ostovoima on vahvistunut, kotitaloudet säästävät yhä. Puonti arvioi kulutuksen vähenevän kolmatta vuotta peräkkäin, ja palaavan jo vuoden 2018 tasolle.
– Epävarmuus työpaikoista, säästötoimista ja maailman kriiseistä on saanut kotitaloudet varovaisiksi ja vähentämään kulutustaan. Ensi vuonna odotamme kuitenkin käännettä parempaan, hän arvioi.
Työllisyyskehitys pysyy vaisuna vielä tänä vuonna. Etla arvioi työttömyysasteen kohoavan 9,3 prosenttiin, mutta laskevan jälleen ensi vuoden aikana.
Julkisen talouden tila on yhä haasteellinen. Yli kymmenen miljardin euron alijäämä ja kasvavat menot, kuten eläkkeet ja korkokulut, pitävät velkasuhteen nousussa – sen ennustetaan nousevan 88 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2027 mennessä.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju korostaa, että nykyinen nollakasvu ei johdu resursseista vaan asenteista.
– Kyse on selvemmin halusta ja kyvystä ottaa riskiä. Meiltä puuttuu tekemisen meininki ja riskinotto, Kangasharju sanoo.
Hän ehdottaa talouspolitiikkaan rohkeampia toimenpiteitä, kuten marginaaliverojen alentamista ja koulutuksen avaamista kilpailulle. Myös yhteisöveron lasku ja maahanmuuton lisääminen voisivat hänen mukaansa vauhdittaa kasvua.
– Mitä pidempään nollakasvun aikakausi jatkuu, sitä rohkeammin meidän on kokeiltava erilaisia kasvua – ja kasvun nälkää – lisääviä toimia, Kangasharju linjaa.
