Ukrainan iskut Venäjän öljyinfraan voivat merkittävästi heikentää Venäjän mahdollisuuksia öljyn vientiin, arvioi ukrainalaisanalyytikko Evgeny Istrebin Telegram-kanavallaan julkaisemassaan analyysissa.
Ukraina on kuluneella viikolla iskenyt öljyterminaaleihin Koivistossa ja Laukansuussa, Slavneft-Yanosin öljynjalostamoon Jaroslavlissa sekä Kinefin öljynjalostamoon Kirišissä. Iskut ovat sytyttäneet kohteissa laajoja tulipaloja.
Aiemmin lauantaina Ukrainan puolustusministeriö julkaisi viestipalvelu Telegramissa tiedotteen, jossa se linjasi maan päämääräksi estää Venäjää käyttämästä taloudellisia resurssejaan sodan jatkamiseksi.
– Tulipaloja Koiviston ja Laukansuun satamissa ei ole vielä sammutettu. Jos he sammuttavat ne, me toistamme [iskut], tiedotteessa linjattiin.
Istrebin huomauttaa, että Koiviston ja Laukansuun satamien kautta on viety runsasrikkistä raakaöljyä Siperiasta. Aiemmin öljyä vietiin Eurooppaan Druzhba-öljyputken kautta, mutta se on ollut poissa käytössä tammikuun lopusta lähtien sen kärsittyä vaurioita drooni-iskussa.
Ennen iskuja Koiviston terminaali vastaanotti miljoona tynnyriä siperialaista raakaöljyä päivässä, Laukansuun terminaali taas 700 000 tynnyriä. Druzhba-putken läpi Eurooppaan siirtyi 200 000 tynnyriä, kun taas Kirišin ja Jaroslavlin öljynjalostamot vastaanottivat 400 000 ja 300 000 tynnyriä päivässä.
Yhteensä laitokset, joihin Ukraina on iskenyt, ottivat vastaan 2,6 miljoonaa tynnyriä siperialaista raakaöljyä päivässä. Kun Venäjän päivätuotanto on 9,2 miljoonaa tynnyriä, muodostavat iskujen kohteeksi joutuneet laitokset 28 prosenttia Venäjän kokonaistuotannosta.
Nyt tälle raakaöljylle pitäisi löytää uusi kohde. Se on helpommin sanottu kuin tehty.
– On mahdotonta siirtää tällaista määrää muihin kohteisiin, Istrebin tiivistää.
Istrebin arvioi, että Venäjä joutuu jalostamisen ja viennin sijaan ohjaamaan raakaöljyn säiliöihin. Niiden täytyttyä tuotanto pakko pysäyttää.
Ukrainan tavoite näyttääkin selvältä. Se on Istrebinin mukaan Venäjän öljyntuotannon pysäyttäminen iskemällä maan kykyyn viedä ja jalostaa raakaöljyä.
– Olisi ihanteellista, jos voisimme laskea tuotantomääriä nykyisestä 9,2 miljoonan tynnyrin tasosta noin 1-2 miljoonalla, mielellään kahdella, Istrebin sanoo.
– Saarron on kestettävä useita kuukausia.
Iskussa Jaroslavlin jalostamoon on Istrebinistä myös se hyvä puoli, että kyseinen laitos vastaa Moskovan polttoainetuotannosta.
– On tietysti mahdollista siirtää toimituksia muilta alueilta, mutta tämä loisi paineita Venäjän rautatieverkolle ja aiheuttaisi logistisia ongelmia, jopa alueellista polttoainepulaa, hän tiivistää.