”Kaoottista” – Kreml ottaa haltuunsa yhä useampia yrityksiä

Hyökkäyssota on vauhdittanut yritysten kansallistamista.
Vladimir Putin kaavailee mahdollisesti yritysmaailman luottopiiriä. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Vladimir Putin kaavailee mahdollisesti yritysmaailman luottopiiriä. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Sota-aika on vauhdittanut Venäjällä tapahtuvaa yritysten haltuunottoa. Venäjällä on halu kansallistaa lukuisia yksityisessä omistuksessa olevia yrityksiä, eikä valtiovallan rooli vaikuta pelkästään puolustusteollisuuden piirissä. Myös länsimaisessa omistuksessa olevat yritykset ovat olleet haltuunottouhan alaisuudessa, kertoo The New York Times.

Trendiä kansallistamisesta voidaan pitää varsin vastakkaisena verraten 1990-luvun trendiin vauhdikkaasta yritysten yksityistämisestä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

London School of Economics tutkijoiden mukaan Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen on tehty yli 200 päätöstä erinäisten yritysten kansallistamisesta. Heidän mukaansa tuomioistuimet perustelivat päätöstä sillä, että yritykset ”rikkoivat” 1990-luvun yksityistämislakeja.

Tarkoitusperänä nähdään olevan sellaisten yritysten haltuunotto, ​​joita pidetään ”epäystävällisinä” Kremliä kohtaan. Epäilynä on, että omistusta suunnataan Vladimir Putinin luottohenkilöille, mikä mahdollisesti voisi johtaa eräänlaiseen Putinille uskolliseen yritysmaailman ”luottopiiriin”. Taustalla vaikuttanee myös pyrkimys hyödyntää yrityksiä Venäjän sotatoimissa.

Kreml on viimeisimpänä iskenyt kyntensä viljanviejään ja merkittävään tehdasomistajaan. Keskeisenä esimerkkinä on myös Kremlin päättäväinen pyrkimys ottaa vihdoin haltuunsa yksityisomisteinen Moskovan Domodedovo-lentokenttä, joka on maan vilkkain. Lentokentän enemmistöomistaja Dmitry Kamenshchik on eristäytynyt venäläinen liikehenkilö, joka ei ole julkisesti kannattanut tai vastustanut Venäjän hallintoa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kriitikoiden mukaan tällainen kansallistaminen karistaa viimeisetkin oikeusvaltion rippeet Venäjältä. Carnegie-ajatushautomon Venäjän ja Euraasian tutkimuskeskuksessa Berliinissä työskentelevä Alexandra Prokopenko kuvailee tilannetta kaoottiseksi ja käsistä karanneeksi.

Yritys Rodnye Polya on myös joutunut kansallistamisen kohteeksi. Yrityksen johtajana toiminut Pyotr Khodykin ei näe syytä sijoittaa valtioon, joka voi pakkolunastaa kaiken hetkellä millä hyvänsä.

– Silloin mikään muu yritys ei voi enää tuntea oloaan turvalliseksi, hän sanoo.

Venäjä ei kykene tuottamaan riittävästi torjuntaohjuksia.
Venäjän budjettivaje voitaisiin kuroa umpeen energian vientituloilla.
Venäjän ei tarvitse itse sotia Iranissa, vaan sille riittää että sota jatkuu.
Mainos