Verkkouutiset

Päijät-Hämeen keskussairaala Lahdessa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kansanedustajan mukaan päivystysten ruuhkautuminen on vakava merkki

Mia Laiho tiedustelee, miten hallitus varmistaa edellytykset potilasturvallisuuden toteutumiselle.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laihon (kok.) mukaan päivystysten ruuhkautuminen on vakava merkki

Hän vaatii perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindéniä ryhtymään toimenpiteisiin, jotta kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla on edellytykset toteuttaa potilasturvallista hoitoa.

Laihon mukaan patoutuneet hoitojonot, hoitovelka, hoitajapula sekä lakiin kirjatut uudet vaatimukset, kuten hoitajamitoitus ympärivuorokautisessa hoivassa ovat ajaneet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmämme kriisiin. Laiho on jättänyt tänään tiistaina ministeri Lindénille kirjallisen kysymyksen asiasta.

– Hoitojonot ja hoitovelka ovat ennätyksellisen suuria koronakriisin jäljiltä. Henkilökunta on ollut kovilla koronakriisin aikana ja jälkeen. Näistä huolimatta hallitus on vienyt jääräpäisesti eteenpäin vuosisadan suurinta sote-hallintouudistusta, henkilöstömitoituksen toimeenpanoa ympärivuorokautisessa hoivassa sekä muita mitoituslakejaan henkilöstön puutosaloilla. Henkilöstöä ei saada lisää vain sillä, että vaatimus kirjataan lakiin, Laiho toteaa tiedotteessa.

– Jos jo lakeja säädettäessä tiedetään, ettei kunnilla ole edellytyksiä toteuttaa uusia vaatimuksia henkilöstön saatavuusongelmien takia, asetetaan kunnat ja jatkossa tulevat hyvinvointialueet mahdottoman tehtävän eteen, Laiho selventää.

Hoivapaikkoja ei ole tarjolla

Laihon mukaan ympärivuorokautisesta hoivasta on Suomessa suljettu huomattava määrä paikkoja henkilöstömitoitus-lainsäädännön tultua voimaan. Huonokuntoisia vanhuksia odottaa kotihoidossa ja sairaalapaikoilla, kun heille ei ole tarjota hoivapaikkoja. Tämä taas vaikuttaa päivystyksiin, jotka ruuhkautuvat. Toimimaton hoitoketju vaarantaa näin myös ensihoitoa ja vakavasti sairaiden potilaiden hoitoa.

Laiho katsoo eduskunnan epäonnistuneen työssään. Hänen mielestään on väärin ihmisiä ja henkilöstöä kohtaan säätää velvoittavia lakeja ilman riittäviä resursseja.

– Lakeja tehdessä olisi syytä arvioida alueiden resurssien riittävyys ja mahdollisuudet toteuttaa lakia. Ei ole mitään järkeä tehdä lakia, jota ei voida todellisuudessa toteuttaa. Potilasturvallisuuden pitää toteutua kaikilla soten alueilla perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon, Laiho kertoo.

– Tein asiasta ministeri Lindénille kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn, miten hallitus varmistaa omilla toimillaan tosiasialliset edellytykset potilasturvallisuuden toteutumiselle kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja jatkossa hyvinvointialueilla. Potilasturvallisuus on kuitenkin ministeri Lindénin vastuulle kuuluva tärkeä asia, Laiho sanoo.

Laiho on lisäksi huolissaan siitä, että hyvinvointialueiden rahoituksessa ei ole myöskään huomioitu sitä, miten sairaanhoidon ja tutkimusten kela-korvauksia on maksettu eri puolilla Suomea.

– Odotettavissa on entistä suurempia ongelmia potilasturvallisuuden, henkilöstön jaksamisen kuin palveluidenkin osalta. Samanaikaisesti poistetaan kela-korvauksia ja osalla alueilla tulee jatkossa olemaan käytössä suhteellisesti vähemmän rahaa palveluihin kuin aiemmin sote-hallintomuutoksen myötä, Laiho toteaa.

– Valtio on viime kädessä vastuussa siitä, että asukkaat saavat lakisääteisten palvelunsa. Toivottavasti ministeriössä ymmärretään tilanteen vakavuus ja ryhdytään sen vaatimiin toimenpiteisiin kiireellisesti.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS