Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto (kok.) tyrmää ajatuksen Mario Draghin raportin esittämästä uudesta eurooppalaisesta yhteisvelasta.
– Jos Euroopan kilpailukyky paranisi lisävelanotolla, ei kilpailukyvyssä pitäisi lähtiessäkään olla ongelmia, Autto ihmettelee yhteisvelkaa kannattavia puheenvuoroja.
Autto ottaa kantaa Mario Draghin valmistelemaan EU:n kilpailukyvyn parantamista koskevaan raporttiin ”The future of European competitiveness”, joka julkaistiin maanantaina 9. syyskuuta. Raportin on ajateltu olevan yksi keskeinen syöte aloittavan komission työohjelman suunnittelussa.
– Draghi on aivan oikeassa peräänkuuluttaessaan EU:lle uutta teollisuusstrategiaa. EU:n kilpailukyvyn kurominen umpeen Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa vaatii määrätietoisia toimia, varsinkin kun puhutaan edistyneistä teknologioista, Autto toteaa tiedotteessa.
Autton mukaan EU ei kuitenkaan tarvitse yhteistä velkaa tähän. Kilpailukyky alkaa korjaantua automaattisesti, kun viime vuosina omaksutuista markkinoita vääristävistä massiivisista valtiontuista luovutaan.
– Kun lopetetaan katsomasta suurten maiden valtiontukia läpi sormien, allokoituvat uudet investoinnit kilpailukykyisimmille alueille. Samalla isot jäsenmaat ovat pakotettuja uudistuksiin ja sitä kautta oman kilpailukykynsä parantamiseen. Näin saavutetaan tuplahyöty EU:n kilpailukyvyn kannalta.
Autton mukaan velkavetoisella kehittämisellä investoinnit päin vastoin ohjautuvat vähemmän kilpailukykyisiin kohteisiin. Tämä muodostaa tuplatappion Euroopan kilpailukyvylle, kun kilpailukykyisiltä alueilta imetään elinvoimaa yhteisvelan rahoittamiseen eivätkä investoinnitkaan tuota parhaalla mahdollisella tavalla.
Draghin mukaan EU tarvitsee investointeja raportissa esitettyihin tavoitteisiin pääsemiseksi vähintään 750–800 miljardia eurolla vuodessa.
– Yksityisen rahoituksen liikkeelle saamiseksi pääomamarkkinaunionin tiivistäminen on aivan avainasemassa. Eurooppalaisilla institutionaalisilla sijoittajilla on kyllä rahaa, mutta se kanavoituu nyt luomaan työpaikkoja Atlantin toisella puolelle, kun Eurooppa laahaa perässä kilpailukyvyssä, Autto sanoo.
Autto on raportin kanssa yhtä mieltä siitä, että tärkeässä roolissa kilpailukyvyn vahvistamisessa on alhainen ja vakaa energian hinta.
– Suomi on hyvä esimerkki siitä, että sähköntuotannossa voidaan saavuttaa päästöttömyys vakaalla ja pitkäjänteisellä energiapolitiikalla myös ilman massiivisia valtiontukia.