Kansanedustaja tyrmää SDP:n velkaväitteen

Suomen valtion velkaantuminen kiihtyi rajusti pääministeri Sanna Marinin kaudella.
Sanna Marinin hallituksen tervehdyskäynti Presidentinlinnassa joulukuussa 2019. / Silja Aunola / Valtioneuvoston kanslia
Sanna Marinin hallituksen tervehdyskäynti Presidentinlinnassa joulukuussa 2019. / Silja Aunola / Valtioneuvoston kanslia

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on toistuvasti arvostellut pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusta valtion velkaantumisen tasosta.

Budjetti on edelleen alijäämäinen mittavista sopeutustoimista huolimatta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Oppositiopuolueen johtaja puhui SDP:n eduskuntaryhmän kokouksessa Lappeenrannassa ja Ylen Ykkösaamussa ”ennätyksellisestä” velkaantumisesta ja sanoi, että koronavuotta 2020 lukuun ottamatta Orpon aikana otettaisiin enemmän velkaa kuin Sanna Marinin (sd.) aikana.

Ilta-Sanomat selvitti väitettä Valtiokonttorin tilastojen perusteella. Antti Lindtmanin väite on vähintäänkin kyseenalainen, sillä Sanna Marinin hallitus otti enemmän velkaa vuosina 2020, 2022 ja 2023. Vuonna 2022 Suomi velkaantui 12,7 miljardia euroa ja seuraavana vuonna 14,2 miljardia euroa.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan nykyisen hallituksen aikana valtionvelkaa kertyy 48,8 miljardia euroa. Sanna Marinin aikana velkaa kertyi 49,8 miljardia euroa.

SDP:stä sanottiin myöhemmin Lindtmanin puhuneen budjettitalouden tasapainosta. Valtiokonttorin velanhallinta vaihtelee muun maussa teknisten syiden ja velkabondien liikkeellelaskun mukaan. Budjettitalouden tasapaino ei kuitenkaan kerro suoraan sitä, miten paljon velkaa otetaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho kehottaa SDP:n puheenjohtajaa pysymään faktoissa.

– Hups! Taisi Antilta jäädä huomaamatta tarkistaa faktat. Ilta-Sanomien saamien tietojen mukaan Marinin hallituksen vahtivuorolla otettiin enemmän velkaa vuonna 2020, 2022 ja 2023. Vuonna 23 jopa 14,2 miljardia! Yritetään pysyä totuudessa. Laiho kirjoittaa X:ssä.

SDP:n varapuheenjohtaja Liisa Jaakonsaari esitti kuuluisan säästölistan 1994, jolloin Suomen julkinen talous ui syvissä vesissä.
Janne Salmisen mukaan valtioelinten roolia pitäisi selkeyttää.
Pieni, mutta äänekäs joukko levittää valheita Suomesta ja suomalaisista, Seida Sohrabi sanoo näkökulmassaan.
Mainos