Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) pohtii blogissaan, kuinka Suomelle olisi käynyt, mikäli Vladimir Putinin sotajoukot olisivat onnistuneet Kiovan nopeassa valtauksessa.
– Olisiko Nato meitä siinä tilanteessa jäseneksi hyväksynyt? Hyvä kysymys. Itse uskon, että olisi. Länsi olisi halunnut näyttää, että raja on tässä, Heinonen pohtii.
– Toki varmasti soraääniäkin olisi kuulunut, sillä historia on senkin osoittanut, että Venäjälle ei ole haluttu, osattu tai jopa uskallettu olla tarpeeksi tiukkoja.
Heinonen toteaa hyväksi vertauskohdaksi vuoden 2014 Krimin valtaamisen ja Itä-Ukrainan sodan aloittamisen, sekä länsimaiden vastauksen niihin.
– Länsi oli sanalla sanoen hampaaton ja toivoton. Tämä muuten osaltaan saattoi herättää Putinissa ja Venäjässä myös kasvavaa diktaattorin nälkää. Länsi ei puutukaan tekemisiimme, kokoomusedustaja huomauttaa.
Heinonen pohtii, kuinka Saksa olisi tässä tilanteessa vastannut. Lisäksi hän nostaa esiin Unkarin ja Turkin asenteen Suomen Nato-jäsenyyden suhteen: olisivatko ne olleet vieläkin vaikeampia, jos Kiova olisi kaatunut?
– Tätä ja näitä voi pohtia, mutta vastausta emme tiedä. Yhtälailla voi pohtia, että pelko Putinin vallanhimosta ja kasvavasta valtaamisen halusta – haave Novorossiyasta – uudesta Venäjästä – olisi saanut tietyt maat toimimaan radikaalimminkin; Putin pitää nyt pysäyttää – ei enää enempää, hän kirjoittaa.
Myös suomalaisten poliitikkojen ja kansan reaktiosta voi spekuloida. Olisiko onnistunut hyökkäyssota saanut poliitikot varovaisemmiksi tai pysäyttänyt kansan Nato-kannatuksen kasvun?
– Jossittelua tämä kaikki. Meidän kannalta historia meni nyt hyvin. Ukrainan kannalta ei. Se jatkaa tänäänkin taisteluaan itsenäisyytensä ja vapautensa puolesta. Siihen asti meidän tulee jatkaa tukeamme maalle. Kaikin mahdollisin keinoin.
