Kotikunta Bryssel, vaalipiiri Helsinki. Vastavalittujen kansanedustajien listalla kokoomusedustaja Aura Sallan osoite pistää silmään. Vielä toukokuussa Salla vastaa puhelimeen vanhassa kotikaupungissaan, mutta heinäkuun lopulla muuttofirma siirtää lasten lelut, perheen huonekalut ja muun irtaimiston uuteen kotiin Helsinkiin. Yhdeksän vuotta Brysselissä EU-asioiden parissa jää taakse, ja edessä on uusi arki kansanedustajana.
Salla valittiin eduskuntaan ensimmäisellä yrittämällä Helsingin vaalipiiristä. Ääniä kertyi liki 4200, vaikka itse kampanjointiaika jäi Sallan kohdalla lyhyenlaiseksi. Siitä piti huolen maaliskuussa perheeseen syntynyt toinen lapsi, joka tuhisi mukana vaunuissa viimeisten viikkojen vaalitapahtumissa.
Jyrki Kataisen ja Jean-Claude Junckerin esikunnissa työskennellyt Salla tunnetaan eritysesti EU-asioiden osaajana. Komission jälkeen hän toimi pari vuotta digijätti Metan EU-asioista vastaavana johtajana. Somejättinäkin tunnettu Meta omistaa muun muassa Facebookin, Instagramin ja WhatsAppin.
Mikä saa kansainvälistä uraa EU-asioiden parissa tehneen Sallan palaamaan kotimaahan? Vastaus löytyy itse kysymyksestä: se on EU.
– EU:sta puhutaan meillä aivan liian vähän, vaikka Suomen eduskuntavaalit ovat mitä suurimmassa määrin EU-vaalit. On oleellisen tärkeää tietää, miten, milloin ja keihin EU:ssa pitää missäkin vaiheessa vaikuttaa. Tässä minulla on varmasti paljon annettavaa.
Myös Marinin hallituksen talouspolitiikka on toiminut ajurina Sallan urasiirrolle.
– Jos talouden suuntaa ei saada muutettua, hyvinvointivaltion tulevaisuudennäkymät ovat todella heikot. Siksi on myös tärkeä ymmärtää, miten EU:n talouspolitiikkaa harjoitetaan ja mitkä ovat EU-tasolla suurimmat työmarkkinoiden haasteet, eurokriisistä tohtoriksi väitellyt Salla sanoo.
Vajaa vuosi eurovaaleihin
Seuraavat eurovaalit järjestetään vuoden päästä kesäkuussa ja uusi komissio aloittaa työskentelynsä puolentoista vuoden kuluttua syksyllä 2024. Vaikka vaaleihin on näennäisesti vielä aikaa, tulevan komission ohjelma on jo työn alla. Sallan mukaan oikea aika vaikuttaa seuraavan komission työohjelmaan on juuri nyt.
– Valitettavasti me olemme Suomessa usein myöhässä EU-vaikuttamisen kanssa. Meidän pitäisi vaikuttaa linjauksiin jo kirjoitusvaiheessa eli silloin kun niitä työstetään komission puolella, eikä vasta sitten kun komissio on jo esityksensä antanut. Kun esitys on ehtinyt parlamenttiin saakka, se on karannut jo todella kauas, Salla sanoo.
EU-vaikuttamisen pitäisi olla paitsi oikea-aikaista, Sallan mukaan myös selvästi nykyistä strategisempaa. Tämä tarkoittaa, että Suomen pitäisi osata olla jotain mieltä.
– Suomen lähtökohta on tällä hetkellä vähän se, että me vastustamme asioita, mutta me emme kerro, mitä me ajamme. Jos aina vain vastustetaan, se ei ole kovin strategista vaikuttamista, Salla sanoo.
Esimerkkinä Salla nostaa metsäkatoasetuksen, jonka tavoitteesta eri EU-maat ovat todennäköisesti melko yksimielisiä.
– Jos me vastustamme tuota metsäkatoasetusta, mikä sitten olisi meidän ratkaisumme? Sen sijaan että sanomme vain, että tämä ei toimi, meidän pitäisi pystyä tarjoamaan vaihtoehto ja pyrkiä löytämään ne tahot, jotka ovat kanssamme samaa mieltä. Eihän sellaisen kanssa kukaan halua olla kimpassa, jolla ei ole muuta annettavaa kuin asioiden vastustaminen.
Sallan mukaan myös ministeriöissä pitäisi olla rohkeutta tehdä itsenäisemmin vaikuttamistyötä Suomelle tärkeissä asioissa. Systeemi olisi saatava toimimaan niin, etteivät ministeriöt voi mennä sen taakse, että ”ne eivät voi tehdä niin paljon vaikutustyötä kuin asia vaatisi, koska tähän tai tuohon asiaan tarvittaisiin ensi valtioneuvostolta linjaus”.
– Kyllä meidän virkamiehillemme pitää antaa mandaattia ajaa Suomen asioita jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Muutkin jäsenmaat tekevät sitä, Salla huomauttaa.
Kilpailukyky ratkaisee
Se, mihin EU:ssa pitäisi Sallan mielestä nyt panna paukut on kilpailukyky – pohdintaan siitä, mistä talouskasvua saadaan aikaan.
– Itseäni hämää tämä Brysselin ajatusmalli, että ongelmat ratkotaan tekemällä uusia rahoitusmekanismeja tai että perustetaan joku uusi virasto. Ne ovat juuri ne kaksi asiaa, joita me emme tarvitse yhtään enempää, Aura Salla painottaa.
Sallasta olisi järkevämpää, että rahanjakamisen sijaan EU tekisi investointipaketin kautta lainatakauksia. Suoria tukia hän vastustaa, sillä olemassa olevista instrumenteistakaan ei ole pystytty osoittamaan, minkälaista konkreettista tuottoa tuilla on saatu aikaan.
Myös pullataikinan tavalla paisunut byrokratia kaipaisi ennemminkin karsintaa kuin uusia virastoja.
– Olen nähnyt työskentelyä EU-komission sisältä ja siellä on todella paljon tyhjäkäynnillä olevia, todella kallispalkkaisia virkamiehiä. Se on huolestuttavaa.
Kilpailukykyään parantaakseen EU:n pitäisi pystyä Sallan mukaan purkamaan lainsäädännön esteitä niin, että pääomat virtaisivat EU-maiden sisällä paremmin. Kun byrokratiakäytänteet saadaan yhtenäisiksi ja prosessit digitalisoitua, yritykset pystyisivät sujuvasti laajentamaan toimintaansa eri jäsenmaihin.
– Lisäksi meidän pitäisi ehdottomasti aloittaa uudelleen vapaakauppaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat on edelleen EU:n tärkein liittolainen, Salla muistuttaa.
Uudella eduskunnalla on nyt näytön paikka, sillä kaikesta näistä linjataan tulevan komission viisivuotissuunnitelmassa.
– Suomen pitäisi nyt ensimmäisenä vaikuttaa siihen, että tuohon paperiin saadaan kirjattua strategiset tavoitteet kilpailukyvystä ja talous- ja rahaliiton uudistamisesta. Itse nostaisin esille erityisesti vielä tuon pääomamarkkinaunionin merkityksen, sillä meidän pitää saada pääomat liikkumaan paremmin EU:n alueella.
Salla huomauttaa, että yritysten kasvu EU:ssa on edelleen pitkälti perinteisen pankkilainoitusten varassa.
– Sijoittajien pitäisi nähdä EU markkinana, jonne kannattaa investoida ja jonne uskaltaa hakata riskirahaa. Olemme EU:ssa menossa parhaillaan kovaa vauhtia suohon siinä, että EU ylisäätelee esimerkiksi digimarkkinat täysin. Juhlapuheissa EU-markkinoille halutaan isoja digiyrityksiä, mutta samaan aikaan tehdään regulaatiota ja puhutaan portinvartijayrityksistä, joilta voidaan kieltää tietyt toimintatavat. Loppupeleissä tämä tarkoittaa sitä, että samat lait vaikuttavat EU-maiden omiin yrityksiin, joten niidenkin kasvulta katkaistaan siivet.
Määräenemmistössä voi myös hävitä
Viime vuoden toukokuussa Ranskan presidentit Emmanuel Macron ehdotti EU:n valtajärjestelmän uudistamista. Samana päivänä 13 pienempää EU-jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, julkisti kannanoton sopimuksen avaamista vastan. Perussopimuksen avaaminen mahdollistaisi esimerkiksi pakotteista, ulkopolitiikasta tai vaikkapa yritysverotuksesta päättämisen EU:ssa määräenemmistöllä. Nyt päätöksiin tarvitaan kaikkien jäsenmaiden yksimielisyys.
Salla itse näkee, että ulko- ja turvallisuuspolitiikalla tulee olla vahva rooli EU:ssa – tietyin rajauksin.
– Esimerkiksi EU:n puolustusta on järkevä tehdä yhdessä tässä mittakaavassa kuin sitä nyt tehdään. Tämä liittyy samalla sisämarkkinoiden toimintaan. Myös erilaiset strategiset asiat kuten riippuvuussuhteet on hyvä hoitaa EU-tasolla. Sekä koronapandemia että Ukrainan sota ovat opettaneet meille sen, että tuotantoketjuista on pidettävä huoli. Kun tulee globaali kriisitilanne, EU:n tulee pystyä olemaan omavarainen erilaisten raaka-aineiden suhteen. Nämä ovat sen kaltaisia keskusteluja, joita yksittäinen pieni jäsenmaa ei yksinään pysty käymään.
Sen sijaan, kun puhutaan puhtaasti ulkopolitiikasta, Salla on hivenen varautuneempi. Hän muistuttaa, että jokaisella maalla on omat intressinsä. Esimerkiksi Ranska katsoo Afrikan suuntaan ihan eri näkökulmasta kuin Suomi, ja meillä taas on omat intressimme ja haasteemme arktisen alueen ja itänaapurimme kanssa. Pitää siis olla tarkkana, missä mittakaavassa yhteistä ulkopolitiikkaa kannattaa tehdä ja ovatko intressimme muiden jäsenmaiden kanssa samat, Salla sanoo.
– Jos unionissa lähdetään tekemään ulkopoliittisia linjauksia määräenemmistöllä, niin meidän on muistettava se, että määräenemmistö voi tarkoittaa myös sitä, että voimme jäädä päätöksenteossa vähemmistöön. Tämä Suomen on hyvä sisäistää.
Tavoitteeksi kilpailukomissaarin salkku
Haastatteluhetkellä hallitusneuvottelut ovat vielä kesken, ja salkkujako tekemättä. Komissaarin nimittäminen kuuluu perinteisesti pääministeripuolueelle. Salla on vakuuttunut, että Suomelle löytyy seuraavaan komissioon erittäin pätevä ja kokenut komissaariehdokas.
Nykyinen komissaari Jutta Urpilainen (sd.) vastaa komissiossa EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista. Mitä salkkua Suomen kannattaisi seuraavassa komissiossa tavoitella?
– Ehdottomasti kilpailukomissaarin salkkua. Tarvitsemme salkun missä on mahdollisimman paljon toimivaltaa. Ranska hamuaa kyseistä salkkua, mutta sitä ei sille saa missään nimessä antaa.