Peruskoululaiset palaavat pian sankoin joukoin kouluun. Samalla palaa keskusteluun huoli oppilaiden liiallisesta kännyköiden käytöstä.
Helsingin kaupunki on reagoinut tähän huoleen. Helsinki on linjannut, että tulevana lukuvuonna oppilaat käyvät koulua oppitunneilla ilman puhelimia.
– Viime lukuvuoden aikana kouluissa on päivitetty koulujen järjestyssääntöjä siten, että lukuvuoden 2024–2025 alusta kaupungin kouluissa kännykän käyttö ei ole sallittua oppitunnin aikana, perusopetusjohtaja Outi Salo kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
Helsingissä Arabian koulussa on toteutettu kokeilu, jossa tähdättiin kännykän käytön vähentämiseen. Pilotista tuli hyviä kokemuksia ja kokeilu päätettiin laajentaa kaikkiin Helsingin kouluihin.
Opettajien ammattijärjestö, OAJ:ssa Helsingin päätöstä on tervehditty ilolla. Kentältä on kuulunut laajasti huolta oppilaiden kännyköiden käytöstä.
– Meillä on tarve perusopetuslain muuttamiselle. Lakia pitäisi muuttaa niin, että voi estää häiriöt ennalta, kun nyt voi puuttua vasta kun on aiheuttanut häiriötä, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Niina Lahtinen sanoo Verkkouutisille.
Nykyinen laki antaa liikaa vapauksia oppilaille. OAJ vaatii, että päätös tarvitaanko oppitunneilla älypuhelinta on opettajilla eikä oppilailla.
– Opettajan pitää voida päättää, mitä oppitunneilla tehdään, mitä oppimateriaaleja ja -välineitä tunneilla tarvitaan. Opettajan pitää voida päättää, että oppitunneilla ei tarvita kännykkää. Mutta jos oppilailla on mahdollisuus pitää kännykkää esillä, niin osalle haaste on liian iso, eivätkä he pysty keskittymään oppituntiin, Lahtinen sanoo.
– Tämänhetkinen laki mahdollistaa kännyköiden poisottamisen, kun kännykästä syntyy häiriötä. Jäsenistömme viesti on, on iso ongelma, että pitää odottaa häiriön syntymistä ennen kuin siihen voi puuttua.
Nykyinen laki pohjautuu oppilaiden suostumukseen
Helsingin ohella esimerkiksi Tampere on lähtenyt mukaan tekemään töitä sen eteen, että kännykät eivät häiritsisi oppitunteja. Kokeilut perustuvat nykyiseen lainsäädäntöön. Laissa nykyisellään on ongelma. Se antaa liikaa valtaa oppilaalle.
– Kännykkäparkit, joissa opettaja kerää puhelimet ennen oppitunnin alkua, perustuu oppilaan suostumukseen. Lain pitää mennä niin, että opettaja voi määrätä kännykät kännykkäparkkiin, kun on päättänyt, että kyseisellä oppitunnilla tai koulupäivänä kännykät pysyvät poissa. Ylimääräinen säätö oppituntien aikana jää silloin pois, Lahtinen sanoo.
Niina Lahtinen muistuttaa, että kännykät eivät ole vain koulun ongelma. Koulut eivät laita puhelimia jo varsin pientenkin koululaisten reppuihin. Hän kysyy myös vanhempien vastuuta ja laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.
– Liian vähän on keskusteltu siitä, että miten vanhempia tuetaan ja millaisia puhelimia minkäkin ikäisille lapsille hankitaan. Tarvitseeko ekaluokkalainen oikeasti älypuhelinta, vai riittäisikö ihan tavallinen puhelin?
– Tästä pitäisi myös puhua. Koulu ei ole se, joka on laittanut älypuhelimen koululaisen reppuun vaan se on koti, joka näin on toiminut.
Lahtisen mukaan valtakunnalliselle säädökselle kännyköistä on tarve. Koulussa on tarve toimiville työkaluille.
– Opettajalla pitää olla pedagoginen vapaus päättää käytetäänkö puhelimia oppitunneilla vai ei, sitä vapautta ja mahdollisuutta valita, ei voi antaa oppilaille. Tämä edellyttää, että opettaja voi vaatia oppilasta jättämään kännykän kännykkäparkkiin, silloin kun niitä ei käytetä, Lahtinen sanoo.
– Tämä ei koske vain puhelimia vaan myös kaikkea muuta oppitunnille kuulumatonta ja häiriötä aiheuttavaa, kuten energiajuomia. Nykyisessä lainsäädännössä on liian paljon pelivaraa, ja tilanteeseen voi puuttua vasta, kun häiriö syntyy. Niihin pitää voida reagoida ennalta, ilman että häiriötä pääsee syntymään.
