Polttoaineen hinnannousu voi lisätä kiinnostusta sähköautoihin, arvioi Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen. Pelkkä halvempi sähkö ei kuitenkaan tee sähköautoilusta automaattisesti edullisempaa, sillä kokonaiskustannuksiin vaikuttavat lukuisat muutkin tekijät.
Keskeisiä tekijöitä ovat energiakustannusten lisäksi auton arvonalenema, vakuutukset, ajoneuvovero sekä huolto- ja korjauskulut. Sähköautoissa erityisesti arvonalenema voi yllättää, sillä arvo voi pudota nopeastikin tuhansilla euroilla.
– Mahdollinen raju arvonalenema ja mahdolliset kalliimmat korjaustarpeet syövät nopeasti edullisemmasta käyttöenergiasta saadut säästöt – jopa pakkasen puolelle, Teppo Vesalainen kertoo Verkkouutisille.
Siksi Vesalaisen mukaan ei kannata ostaa sellaista autoa, johon ei todellisuudessa ole varaa.
– Moni sähköauton hankkinut onkin ajanut itsensä inhottavaan tilanteeseen, kun lopulta autosta on ollut velkaa huomattavasti enemmän kuin sen jälleenmyyntiarvo.
Kokonaiskustannus muodostuu useista tekijöistä
Sähköautoilun kustannukset riippuvat myös siitä, missä autoa ladataan. Kotilataus edullisella sähkösopimuksella voi tehdä ajamisesta selvästi halvempaa kuin polttomoottoriautolla, mutta julkisilla latauspisteillä sähkön hinta on usein huomattavasti korkeampi.
Toinen keskeinen tekijä, jonka tiedostaminen on tärkeää ennen hankintapäätöstä, on auton todellinen toimintamatka. Valmistajien ilmoittamat WLTP-lukemat perustuvat laboratorio-olosuhteisiin, jotka eivät vastaa normaalia ajoa.
– Ei pidä olettaa, että autolla pääsisi ilmoitettuun matkaan.
Hänen mukaansa arjen realismia on myös se, että ajoakku ajetaan 80 prosentista 20 prosenttiin, ei sadasta prosentista nollaan prosenttiin. Lisäksi kylmä sää lyhentää toimintamatkaa merkittävästi. Talvella toimintamatka voi hyvinkin olla vain noin puolet kesän vastaavasta.
Myös latausominaisuudet vaikuttavat arjen sujuvuuteen enemmän kuin usein ymmärretään. Pikalatauksen nopeuteen vaikuttavat auton latausteho, akun lämpötila, varaustaso sekä latausaseman teho ja käyttöaste. Vesalainen huomauttaa, että ilmoitettuun maksimitehoon päästään vain tietyissä olosuhteissa.
Latausteho laskee selvästi akun täyttyessä. Tämän vuoksi auton latauskykyä ja käyttäytymistä eri tilanteissa kannattaa arvioida etukäteen.
Käytettyä sähköautoa harkitsevalle Vesalaisella on selkeä suositus: akun kunto on selvitettävä ennen ostopäätöstä. Akun varauskyky heikkenee ajan myötä, ja sen vaikutus näkyy suoraan auton toimintamatkassa.
– En ostaisi käytettyä sähköautoa ilman puolueettoman tahon tekemää kuntotarkastusta.
Lisäksi ostajan kannattaa tarkistaa auton huoltohistoria, mahdolliset vauriot akkukotelossa – ja muuallakin autossa – sekä se, että varustetaso vastaa odotuksia. Esimerkiksi kaikissa autoissa ei ole ajoakun pikalatausta varten valmistelevaa esilämmitystoimintoa, vaikka se olisi saman mallin toisissa versioissa.
Kaikissa tilanteissa sähköauto ei ole toimiva ratkaisu
Vesalaisen mukaan tietynlaiseen käyttöön sähköauto voi olla toimiva ja taloudellinen ratkaisu, mutta kaikkiin käyttöympäristöihin ja -tarkoituksiin se ei välttämättä sovi. Siksi auton ja käyttövoiman valinnassa keskeistä on huomioida aina myös oma käyttötarve ja -ympäristö.
Sähköautojen määrä kasvaa hänen arvionsa mukaan joka tapauksessa vähitellen, mutta niiden ja polttomoottoriautojen välinen kustannusero ei ole yksiselitteinen.
– Ilman kristallipalloa tulevasta hintakehityksestä ja jälleenmyyntiarvoista on mahdotonta sanoa mitään varmaa.
Vesalainen korostaa, että sähköautojen kehitys on ollut viime vuosina nopeaa, mutta ratkaisevaa on edelleen auton sopivuus omaan käyttöön.
– Esimerkiksi lyhyen toimintamatkan auto tai vanhempi sähköauto sopii hyvin kaupunkiajoon, kun taas pidemmillä matkoilla tarvitaan isompi akku ja nopeampi pikalatauskyky.
Hänen mukaansa oikein valittu sähköauto voi jo nyt olla toimiva ratkaisu monelle autoilijalle, mutta käytännön sujuvuus riippuu paljon olosuhteista.
– Kotilatausmahdollisuus helpottaa arkea merkittävästi. Myös latausverkoston kattavuus omilla ajoreiteillä on tärkeä huomioida.
Kaikki sähköautot eivät siis sovi kaikkiin tilanteisiin. Esimerkiksi kotilatauksen puute tai harva latausverkosto voivat tehdä käytöstä hankalaa.
Viime vuosina keskustelu on kärjistynyt vastakkainasetteluksi polttomoottori- ja sähköautojen välillä. Vesalaisen mukaan vastakkainasettelu ei ole koskaan hyväksi.
– Molemmissa on puolensa. Jokaisella on oikeus ostaa autonsa sillä käyttövoimalla, jonka itse kokee mielekkääksi, hän sanoo.
Hänen mukaansa sähköautojen yleistyminen jatkuu, mutta kehityksen vauhtiin liittyy paljon epävarmuutta.
Sähköautojen rinnalla myös lataushybridien määrä on kasvanut. Vesalainen pitää niitä kuitenkin välivaiheena kohti täyssähköistä liikennettä.
– Kukaan ei osaa sanoa, kuinka kauan siirtymä kestää. Se voi kestää pitkäänkin.
Vinkit: Näin vältät yleisimmät virheet sähköautoa harkitessa
Sähköauton hankintaa ei kannata tehdä pelkän sähkön hinnan perusteella. Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen nostaa esiin kolme asiaa, jotka vaikuttavat eniten arjessa ja kustannuksissa:
1. Toimintamatka ei vastaa arkea
Valmistajien ilmoittamat WLTP-luvut ovat laboratorio-olosuhteista. Käytännössä toimintamatka jää lyhyemmäksi, ja talvella se voi pudota jopa puoleen kesästä.
2. Lataus ei ole aina nopeaa
Pikalatauksen teho vaihtelee akun lämpötilan, varaustason ja latausaseman mukaan. Maksimitehoon ei useimmiten päästä, ja lataus hidastuu selvästi akun täyttyessä.
3. Akun kunto ratkaisee käytetyssä autossa
Akun varauskyky heikkenee ajan myötä. Siksi käytetty sähköauto kannattaa tarkastuttaa ennen ostopäätöstä puolueettomalla taholla.
LUE MYÖS:
Kannattaako ajaa kauas tankkaamaan? Säästö voi kadota nopeasti
Öljyn hinta voi nousta rajusti – bensiini jopa kolme euroa litralta