Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan tasan kaksi vuotta sitten. Sodan hinta on ollut Venäjälle valtava ja sen seuraukset näkyvät yhteiskunnassa monella tavalla, kertoo The New York Times.
Venäjän ja muun Euroopan välinen kauppa on laskenut 65 prosenttia länsimaiden asettamien pakotteiden vuoksi. Venäjä on tiivistänyt kauppasuhteita Kiinan, Intian ja Turkin välillä. Kiina-riippuvuus on kasvanut.
Venäjän bruttokansantuote kasvoi viime vuonna, mikä selittyy sotatalouspolitiikalla, valtion menojen kasvattamisella sekä nousseella öljyn hinnalla. Inflaatio on nousussa ja talous jopa vaarassa ylikuumeta. Edessä on vaikeuksia, mikäli öljyn hinta laskee.
Työttömyys on laskenut, sillä hyökkäyssota sitoo työikäisiä miehiä. Työvoiman väheneminen on puolestaan johtanut palkkojen kasvuun.
Noin 820 000 venäläistä on paennut kotimaastaan hyökkäyssodan myötä. Alkoholismidiagnoosien määrä on kasvanut suuremmaksi yli vuosikymmeneen. Psykologin palveluita tarvittiin sodan ensimmäisenä vuotena 60 prosenttia enemmän kuin aikaisemmin.
Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan arviolta 60 000 venäläishyökkääjää on kuollut sodassa. Täydennysjoukkoja on pyritty ottamaan etenkin köyhemmiltä ja syrjäisemmiltä seuduilta sekä vankiloista. Vaikka sota saakin kannatusta, vain 36 prosenttia venäläisistä kannattaa uutta liikekannallepanoa.
Sotimisesta venäläisjoukoissa on haluttu tehdä mahdollisimman houkuttelevaa tarjoamalla karkeasti kolme kertaa suurempaa palkkaa kuin Venäjän keskipalkka. Kuolleen sotilaan omaisille maksettava korvaus voi olla yli 84 000 dollaria, mikä on yli yhdeksän kertaa enemmän kuin Venäjän keskipalkka vuodessa.
Sodan vastustajien kohtelu on ankaraa ja esimerkiksi maanpetostuomioiden määrä on lähes kolminkertaistunut. Myös neuvostoajoilta tuttu ilmiantamisen kulttuuri on tehnyt paluun, sillä venäläiset raportoivat toistensa ”epäisänmaallisesta käytöksestä” viranomaisille. Kokoontumisvapautta on rajoitettu ja lähes 20 000 sodan vastustajaa pidätetty.
Pakotteista ja sodan seurauksista huolimatta 71 prosenttia venäläisistä arvioi maan kulkevan oikeaan suuntaan. Myös presidentti Vladimir Putinin suosio on korkeimmalla tasolla seitsemään vuoteen.
