Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli huhtikuussa -7,9, kun se maaliskuussa oli -10,8 ja helmikuussa -11,9. Vuotta aiemmin huhtikuussa luottamusindikaattori sai arvon -11,7.
Luottamus talouteen oli edellisen kerran vahvempaa helmikuussa 2022 (0,5). Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,2.
Huhtikuussa luottamus talouteen oli selvästi vahvinta pääkaupunkiseudulla (-0,6). Heikointa luottamus oli Itä-Suomessa (-13,2). Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat optimistisimpia (-1,2). Selvästi kielteisimmin talouskehitystä arvioivat huhtikuussa eläkeläiset (-19,1). Tarkempaa tietoa on saatavilla kuvioista ja tietokantataulukoista.
Huhtikuussa kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua paranivat selvästi sekä maaliskuuhun että vuodentakaisiin verrattuna. Odotus omasta taloudesta oli jo pitkän ajan keskimääräisellä tasolla. Suomen talouden osalta näkymä pysyi edelleen melko heikkona huhtikuussa.
Nykytilan arvio kuluttajan omasta taloudesta heikkeni varsinkin vuodentakaisesta ja oli huhtikuussa hyvin matalalla tasolla.
Kuluttajista 33 prosenttia arvioi huhtikuussa, että heidän oman taloutensa tila on heikompi kuin vuotta aiemmin. Vain 21 prosenttia kuluttajista piti omaa talouttaan kyselyhetkellä edellisvuotista vahvempana.
Peräti 74 prosenttia kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on nyt huonompi kuin vuotta aiemmin, ja vain viisi prosenttia näki sen parempana.
Huhtikuussa 22 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 34 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden heikkenevän.
Oman taloutensa kohentumiseen luotti huhtikuussa 30 prosenttia kuluttajista ja 18 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.
Työttömyyden uhka vähentynyt
Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa koheni huhtikuussa mutta säilyi pitkän ajan keskitasolla.
Kuluttajista 20 prosenttia odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 34 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän.
Samalla työlliset kuluttajat – palkansaajat ja yrittäjät – kokivat huhtikuussa omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan hieman vähentyneen.
Uhan arvioitiin olevan samalla tasolla kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Työllisistä viisi prosenttia uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja 15 prosenttia arvioi riskin kasvaneen. Yli puolet eli 54 prosenttia työllisistä koki huhtikuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.
Arvio inflaatiosta ennallaan
Huhtikuussa kuluttajien arvio kyselyhetken inflaatiosta pysyi lähes ennallaan. Sen sijaan odotus hintojen muutosvauhdista vuoden kuluttua jatkoi vähittäistä laskuaan.
Kuluttajat arvioivat huhtikuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 8,1 prosenttia edellisvuoden huhtikuusta ja nousevat 4,9 prosenttia seuraavan vuoden aikana.
Kuluttajista 91 prosenttia oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon. Selvästi harvempi eli 33 prosenttia kuluttajista odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.
Säästäminen ja lainanotto ei innosta
Huhtikuussa ajankohtaa pidettiin edeltävien kuukausien tapaan erittäin huonona lainanotolle ja myös säästämiselle.
Kuluttajista vain yhdeksän prosenttia arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 39 prosenttia piti säästämistä kannattavana.
Myös aikomukset lainanottoon olivat melko vähäisellä tasolla. Huhtikuussa 14 prosenttia kuluttajista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.
Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat huhtikuussa keskimääräiseksi. Mahdollisuuksia säästämiseen tulevina kuukausina ennakoitiin olevan tavanomaista hieman enemmän. Rahaa oli huhtikuussa jäänyt säästöön 56 prosentilla kuluttajista ja 75 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.
Isoja ostoaikeita ei ole
Huhtikuussa ajankohtaa pidettiin edelleen erittäin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain yhdeksän prosentin mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.
Aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana oli kuluttajilla huhtikuussa yhä hyvin niukalti.
Ostoaikeet elpyivät aavistuksen maaliskuusta mutta laantuivat vuodentakaisiin verrattuna. Huhtikuussa 11 prosenttia kuluttajista aikoi lisätä ja 42 prosenttia vähentää rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.
Auton ostoa seuraavan vuoden aikana harkittiin huhtikuussa hieman vähemmän kuin normaalisti. Sen sijaan asunnon osto- ja peruskorjaamisaikeita oli saman verran kuin pitkällä ajalla keskimäärin.
Huhtikuussa 13 prosenttia kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden sisällä. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi samoin 13 prosenttia kuluttajista. Kuluttajista 17 prosenttia suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.
Kuluttajien luottamustutkimus tehdään verkkolomakkeella ja puhelinhaastatteluilla. Tutkimuksessa on pääosin valmiit vastausvaihtoehdot. Huhtikuussa 2023 kyselyyn osallistui 1 020 henkilöä.