”Kaikki pelkäävät meitä” – näin Kremlin mediassa uhottiin varmalla voitolla ennen sotaa

Venäjän mediassa on käytetty toistuvasti kansanmurhaan viittaavaa retoriikkaa.
Ulkoilijoita Moskovassa. / AFP / LEHTIKUVA / HECTOR RETAMAL
Ulkoilijoita Moskovassa. / AFP / LEHTIKUVA / HECTOR RETAMAL

Venäjän mediassa pohdittiin sodan mahdollisuutta jo huhtikuussa 2021, jolloin Vladimir Putin kokosi mittavan määrän joukkoja Ukrainan rajalle. Tuolloin ”harjoituksissa” olleet sotilaat lähetettiin kuitenkin kotiin.

Monien asiantuntijoiden mukaan kevään 2021 tapahtumat olivat osaltaan poliittista painostusta ja samalla harjoitus seuraavan vuoden operaatiota varten. Ukrainan rajalle siirrettiin yhä enemmän kalustoa loppuvuodesta 2021 ja alkuvuodesta 2022 ennen täysimittaisen hyökkäyksen alkua 22. helmikuuta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Venäjän mediaa seuraavaa Russian Media Monitor -kanavaa pyörittävä Julia Davis nostaa esiin Kremlin propagandistien retoriikkaa ennen hyökkäystä ja sen jälkeen.

– Oikeassa sodassa voitamme Ukrainan kahdessa päivässä. Mitä siellä edes on vastassa, sehän on vain Ukraina, RT:n päätoimittaja Margarita Simonjan uhosi 11. huhtikuuta 2021.

Rossija 1 -kanavan keskusteluohjelmaan osallistunut kysyi häneltä, mitä Venäjä voittaisi provosoimalla uuden konfliktin slaavilaisten kansojen kesken. Hän myös kysyi, kuinka monen ihmisen pitäisi kuolla tällaisessa sodassa.

– Miksemme voittaisi, jos liitämme itseemme venäläisiä alueita, joissa asuu venäläisiä, Simonjan vastasi.

Kremlin propagandisti Vladimir Solovjov yritti tukahduttaa vasta-argumentit huutamalla, että Neuvostoliitto luotiin sodan kautta.

– Onko suuria imperiumeja koskaan luotu ilman sotaa, Sovoljov kysyi.

Toinen keskustelija vakuutti, että venäläiset tulevat saapumaan Ukrainaan kuin vapauttajat, että kyse on itse asiassa Venäjän alueesta, ja että koko Ukrainan valtio pitää ”likvidoida”.

– Meillä on tällä hetkellä etulyöntiasema. Meillä ei ole haavoittuvuuksia, kaikki pelkäävät meitä, keskustelija sanoi.

Poimintoja videosisällöistämme

Toimittaja Andrei Sidorshik sanoi 24. tammikuuta 2024, että ”vähintään kolmasosa jos ei puolet Harkovasta” tulisi kaduille tervehtimään venäläisjoukkoja vapauttajina. Muut Rossija 1 -kanavan panelistit katsoivat, ettei kukaan puolustaisi Harkovaa ja tuskin edes Kiovaa.

Helmikuun 3. päivänä 2022 Kremlin mediassa arvioitiin, että ”absoluuttinen enemmistö” Ukrainan kansasta suhtautuu myönteisesti Venäjään. Vähäistä vastarintaa pidettiin itsestäänselvyytenä. Monet toistelivat presidentti Vladimir Putinin propagandaa Ukrainan valtiollista olemassaoloa vastaan muun muassa lyhyen itsenäisyyden perusteella.

Margarita Simonjan sanoi 22. helmikuuta sodan päättyvän ”välittömästi” Venäjän asevoimien kaluston ylittäessä rajan.

Kovana ulkopolitiikan haukkana tunnettu duumaedustaja Aleksei Zhuravljov arvioi, että paatuneita Venäjän vastustajia olisi enintään viisi prosenttia Ukrainan kansasta eli kaksi miljoonaa ihmistä.

– Näiden kahden miljoonan ihmisen olisi joko pitänyt lähteä Ukrainasta, tai heidät pitää denatsifioida eli tuhota, poliitikko sanoi.

Hyökkäyksen yhteydessä Ukraina-vihamielistä retoriikkaa vahvistettiin toistamalla kansanmurhaan yllyttäviä kannanottoja. Venäjän mediassa puhuttiin avoimesti ukrainalaisten tappamisesta ja kaupunkien tuhoamisesta rauniokasoiksi.

Margarita Simonjan esitti muiden joukossa erikoisia väitteitä satanismista.

– Se on selvää kenelle tahansa uskovaiselle: he ovat paholaisia, Simonjan sanoi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Vladimir Solovjovin mukaan ”ei ole olemassa Ukrainaa, eikä sitä koskaan ollutkaan”.

– On syytä olla asian suhteen selvä. Heidät on kaikki eliminoitava, propagandisti sanoi Rossija 1:n lähetyksessä.

Mainos - muuta luettavaa
Mainos