Inflaatio pysyttelee edelleen matalalla tasolla, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista tiedoista.
Joulukuussa kokonaisinflaatio oli 0,2 prosenttia. Kokonaisinflaatio pysyi alle 0,7 prosentin koko vuoden 2025 ajan. Pohjalukema saavutettiin lokakuussa, kun kuluttajahintojen vuosimuutos käväisi alimmillaan -0,2 prosentissa.
Tuotteesta riippuen kuluttajahinnoissa on kuitenkin havaittavissa hienoista nousua, selviää Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksistä.
Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat olivat joulukuussa kaksi prosenttia korkeammalla verrattuna vuoden 2024 joulukuuhun. Alkoholittomat juomat kallistuivat vuodessa 3,6 prosenttia, kun taas alkoholijuomien hinnat pysyivät lähes ennallaan: vuosimuutos oli vain 0,4 prosenttia.
Asumisen, veden, sähkön, kaasun ja muiden polttoaineiden -pääryhmässä hinnat sen sijaan halpenivat joulukuussa noin kaksi vuotta aiemmasta. Pääryhmän sisällä veden kuluttajahinnat nousivat kuitenkin 4,3 prosenttia ja jäteveden hinnat 4,2 prosenttia vuodentakaisesta.
Myös työväenopiston kurssimaksut ovat nousseet. Kurssimaksut kallistuivat joulukuussa 4,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
– Inflaatioprosentti heiluu hieman kuukaudesta toiseen, koska kulutus ja kuluttajahinnat eivät pysy samanlaisena läpi vuoden, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen tiedotteessa.
Joissakin tuotteissa hinnat nousivat tuntuvasti
Nyt joulukuun tietojen julkistuksen yhteydessä voidaan laskea koko vuoden keskimääräinen hintojen muutos eli kuinka paljon hinnat nousivat tai laskivat keskimäärin vuonna 2025 edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2025 keskimääräinen inflaatio oli 0,3 prosenttia.
– Keskimääräisten vuosimuutosten perusteella näyttää, että vaikka elintarvikkeiden hinnat nousivat vuonna 2025 vain kaksi prosenttia, joillakin tuotteilla nousua oli paljon enemmän. Esimerkiksi naudan- ja vasikanlihan hinnat kallistuivat keskimäärin 12 prosenttia edellisvuodesta, suklaan 20 prosenttia ja kahvin 29 prosenttia, kertoo Nieminen.
– Koska inflaatio on pysynyt alle prosentissa koko vuoden, joidenkin tuotteiden tai palveluiden hintojen on pitänyt myös laskea, Nieminen muistuttaa.
Korot ovat vetäneet inflaatiota alaspäin. Asuntolainojen korot ovat laskeneet keskimäärin 22 prosenttia ja kulutusluottojen korot 14 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Näiden lisäksi sokeri on halventunut 14 prosenttia, sähkö seitsemän prosenttia, diesel lähes kuusi prosenttia ja hotellimajoitus runsaat viisi prosenttia.
– Inflaatio pysytteli loppuvuoden nollan tuntumassa asuntolainojen keskikorkojen laskun myötä. Vaikka euriborkorot ovat olleet varsin vakaat jo puolen vuoden ajan, heijastuvat korontarkistukset asuntolainakantaan ja kotitalouksien elämään viiveellä, mikä tulee painamaan inflaatiolukua vielä kuluvan vuoden alkupuoliskon ajan. Velattoman kotitalouden inflaatio on pysytellyt yhä yhden prosentin yläpuolella, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee tuloksia tiedotteessa.
Keskinen huomauttaa, että yli puolet yksityisestä kulutuksesta kohdentuu asumiseen, elintarvikkeisiin ja liikenteeseen.
– Loppuvuodesta koetun deflaation, eli kuluttajahintojen laskun haittapuolena kuluttajat tyypillisesti lykkäävät kulutustaan. Hämäävistä luvuista huolimatta kulutushyödykkeiden hinnat ovat kuitenkin todellisuudessa keskimäärin nousussa, jolloin kuluttaja ei voi suoraan hyötyä sukanvarren täyttämisestään ja kulutuksen lykkäämisestään. Suomalaiskuluttajan varovaisuuden syy piileekin matalien inflaatiolukujen sijaan yleisessä epäluottamuksessa Suomen talouteen ja työmarkkinoihin, mikä kangistaa kasvua ja näkyy siten myös matalana inflaationa, Keskinen arvioi.
