Venäjän tämänvuotinen voitonpäivän paraati Moskovassa oli poikkeuksellisen vaimea. Punaisella torilla ei nähty panssarivaunuja tai muita raskaita sotilasajoneuvoja ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen. Sotakaluston katsottiin olleen liian houkutteleva kohde Ukrainan aiempaa tehokkaammille drooni-iskuille.
Moskovassa ja Pietarissa katkaistiin paraatin alla mobiilidatayhteyksiä turvallisuussyistä. Ilmatorjuntajärjestelmiä siirrettiin eri puolilta Venäjää suojaamaan pääkaupunkia.
Asiantuntijoiden mukaan paraatin symboliikka oli poikkeuksellisen vahva. Päivän piti esitellä Vladimir Putinin johtaman maan sotilaallista voimaa, mutta se päätyi korostamaan maan haavoittuvuutta.
Tilanne Ukrainan rintamalla kertoo toisenlaisesta kehityksestä. Venäjän odotettu keväthyökkäys on jäänyt vaisuksi, ja huhtikuussa Venäjä menetti alueita ensimmäistä kertaa sitten elokuun 2024, jolloin Ukraina teki yllätysiskun Kurskin alueelle.
ISW-tutkimuslaitos katsoo Ukrainan menestyksen taustalla olevan paikalliset vastahyökkäykset, keskipitkän kantaman iskut, Venäjän Starlink-päätteiden luvattoman käytön loppuminen sekä Kremlin kiristyneet rajoitukset Telegram-viestisovelluksen käytölle.
Venäjä on menettänyt miehittämiään alueita 113 neliökilometriä viimeisten 30 päivän aikana. King’s College London -yliopiston emeritusprofessori Lawrence Freedman pitää tapahtumia mahdollisena käännekohtana.
– Kokonaisuutena tämä tuntuu sodan käännekohdalta. Jos venäläisillä ei ole mitään näytettävää ponnisteluistaan, en olisi yllättynyt, jos asiat alkavat joillakin alueilla murentua, Freedman sanoo Economistille.
Tappiot nousivat kestämättömälle tasolle
Venäjän tappiot ovat asiantuntijoiden mukaan kasvaneet tasolle, jota maa ei pysty paikkaamaan uusilla värväyksillä. Moskova menettää noin 35 000 sotilasta kuukaudessa kaatuneina ja haavoittuneina.
Hyökkäyksen alusta lähtien Venäjän kokonaistappiot ovat nousseet lähes 1,4 miljoonaan kaatuneeseen ja vakavasti haavoittuneeseen.
Erityisen synkkä muutos koskee kaatuneiden ja haavoittuneiden suhdetta. Aiemmin yhtä kaatunutta kohti arvioitiin olevan kaksi tai kolme haavoittunutta. Ukrainan mukaan Venäjä menettää nyt lähes kaksi kaatunutta jokaista haavoittunutta kohti.
Yksi keskeinen syy on droonisodan muutos. Jopa 80 prosenttia tappioista voi nykyisin aiheutua FPV-drooneista, jotka kantavat räjähteitä ja iskevät yksittäisiä sotilaita vastaan. Ne vaikeuttavat myös haavoittuneiden evakuointia.
– He yksinkertaisesti jättävät haavoittuneet taistelukentälle, CSIS-ajatushautomon analyytikko Seth Jones sanoo.
Venäjä menetti etulyöntiasemansa
Venäläissotilaat ovat valittaneet Ukrainan uusista autonomisista drooneista, joita on vaikea kuulla ennen iskua. Osa niistä käyttää tekoälyä ja kuituoptista ohjausta, mikä vaikeuttaa niiden häirintää.
Venäläinen droonikehittäjä Alexei Tšadajev kirjoitti huhtikuussa, että Venäjä on menettänyt viimeisten kuuden kuukauden aikana etulyöntiasemansa Ukrainalle droonisodassa.
Hänen mukaansa Venäjällä on ”valtavia ongelmia” joukkojen ja tarvikkeiden toimittamisessa rintaman läheisyyteen. Donetskissa Venäjä on joutunut rajoittamaan saattueiden kokoa, jotta ne eivät paljastuisi yhtä helposti. Vain kahden kuorma-auton sallitaan liikkua yhdessä.
Samaan aikaan Ukraina iskee yhä kauemmas Venäjän selustaan ja ohitti ensi kertaa maaliskuussa Venäjän pitkän kantaman drooni-iskujen määrässä.
Kaukoiskut ulottuvat jo lähes 2 000 kilometrin päähän Ukrainan rajasta. Kohteina ovat olleet muun muassa ammusvarastot, lennokkivarastot, komentopaikat, ilmatorjuntajärjestelmät, tutkat, öljynjalostamot ja joukkojen kokoamisalueet.