Venäjän presidentti Vladimir Putinin päätös supistaa voitonpäivän paraatia Moskovassa oli professori Mark Galeottin mukaan isku Kremlin johtajan arvovallalle.
Galeottin mukaan 9. toukokuuta vietettävä juhlapäivä on Putinille poikkeuksellisen tärkeä poliittinen näytös. Sitä on käytetty vuosittain Venäjän sotilaallisen voiman esittelyyn, ulkomaisten johtajien houkuttelemiseen Moskovaan ja ennen kaikkea kotimaisen yleisön vakuuttamiseen siitä, että Kremlin linja on oikea.
Tänä vuonna viesti oli kuitenkin ristiriitainen, professori arvioi Times-lehdessä. Punaista toria ei täytetty tavanomaisella panssariajoneuvojen rivistöllä. Galeottin mukaan ratkaisu näyttää siltä, että Kreml pelkäsi Ukrainan lennokki- tai ohjusiskua kesken tarkasti lavastetun voitonjuhlan.
– Ainoa asia, joka on pahempi kuin se, ettei Punaisella torilla ole panssarivaunuja, ovat palavat panssarivaunut Punaisella torilla, eräs Moskovassa toimiva eurooppalaisdiplomaatti arvioi.
Venäjän viranomaiset ovat rakentaneet Moskovan ympärille vahvan ilmapuolustuskehän. Kaupungissa on muun muassa Pantsir-S-ilmatorjuntajärjestelmiä katoilla ja torneissa sekä elektronisen sodankäynnin laitteita, joilla pyritään häiritsemään lähestyviä lennokkeja ja ohjuksia. Järjestelmät eivät silti ole aukottomia.
Drooni räjähti 6 kilometrin päässä Kremlistä
Professori muistuttaa, että Moskovan pormestarin mukaan 25 kaupunkia kohti suunnattua ukrainalaislennokkia ammuttiin alas torstaina. Maanantaina lennokki osui ylelliseen kerrostaloon vain noin kuuden kilometrin päässä Kremlistä.
Paraatin supistaminen kertoo venäläisille, että sota on tullut entistä näkyvämmin kotiin. Voitonpäivän paraati on televisioitu kansallinen tapahtuma, jota seurasi viime vuonna yli 38 miljoonaa katsojaa. Kun perinteinen sotilaallinen näytös kutistuu, viesti näkyy koko maalle.
Putin yritti silti käyttää puheensa samaan tapaan kuin aiempina sotavuosina. Hän väitti venäläissotilaiden taistelevan ”koko Naton aseistamaa ja tukemaa aggressiivista voimaa” vastaan ja etenevän siitä huolimatta. Myöhemmin hän sanoi Ukrainan sodan olevan ”menossa kohti loppuaan”.
Talouskriisi näkyy venäläisten arjessa
Galeottin mukaan Kremlin ongelma on, että tällainen viesti on yhä vaikeampi sovittaa yhteen venäläisten arjen kanssa. Lennokkivaroitukset sulkevat säännöllisesti lentokenttiä, mobiiliverkkoja katkaistaan turvallisuussyistä ja talouden hyytyminen, ruokahintojen nousu sekä tuontivaikeudet näkyvät tavallisten venäläisten elämässä.
Kreml pyrkii hänen mukaansa kääntämään tilanteen edukseen väittämällä, että Ukraina loukkaa natsismin vastaisen sodan muistoa. Jotkut ovat arvioineet, että paraatin supistaminen saattoi jopa olla yritys herättää venäläisissä suuttumusta ajatuksesta, että Ukraina voisi iskeä voitonpäivän juhlaan.
Mark Galeotti pitää lopputulosta silti Putinille tappiollisena. Autokraatin valta perustuu hänen mukaansa hallinnan vaikutelmaan. Jos vaikutelma säröilee, myös pelote heikkenee.
– Arvovalta vuotaa jokaisesta haavasta siinä itsevarmuuden panssarissa, oli haava kuinka pieni tahansa, Galeotti kirjoittaa.
Samaan kokonaisuuteen liittyvät myös Ukrainan psykologiset operaatiot Venäjää vastaan. Galeotti viittaa muun muassa venäläiskenraalien salamurhiin Moskovassa ja sen lähialueilla sekä miehitetyillä alueilla toimiviin kampanjoihin, joilla pyritään horjuttamaan yhteistyötä Venäjän hallinnon kanssa.
Samaan aikaan Venäjä käy omaa rinnakkaista sotaansa Ukrainaa ja Eurooppaa vastaan. Galeottin mukaan Moskovan iskut Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan ovat olleet sotilaallisten tavoitteiden lisäksi yritys murtaa ukrainalaisten taistelutahto ja painostaa heitä vaatimaan rauhaa tai lähtemään maanpakoon.
Eurooppa on sodassa yhä suorempi kohde. Professorimukaan Venäjän disinformaatiokampanjat, sabotaasi ja tuki Ukrainalle annettavaa apua vastustaville poliittisille voimille ovat osa samaa strategiaa. Tavoitteena on heikentää lännen halua rahoittaa ja aseistaa Kiovaa.