EU-aiheista turhautumista aiheuttavat muun muassa käyrät kurkut sekä erityisesti viimeaikainen pullonkorkkiuudistus. Korkkiuudistuksen keskeisenä pelurina toimi suomen entinen komissaari Jyrki Katainen.
– Tähän voi suhtautua monella tavalla, mutta en ole tavannut yhtäkään ihmistä, joka olisi tiennyt, mihin se liittyy, Katainen kertoo Talouselämän haastattelussa.
Katainen toimi EU-komission varapuheenjohtajana vuosina 2014-2019 ja koordinoi komission kiertotalouspolitiikkaa. Kun tutkimus paljasti muovikorkkien olevan yleisimpiä muoviroskia eurooppalaisilla rannoilla, oli asiaan puututtava.
– Ajatus oli poimia nämä matalalla roikkuvat hedelmät, etteivät eurooppalaiset pullonkorkit mene meidän omiin meriimme jauhautumaan mikromuoviksi, jonka syövät kalat, jotka me sitten syömme, Katainen tähdentää.
Yksittäisillä ehdotuksilla on kuitenkin tapana elää omaa elämäänsä. Heikko EU-keskustelu johtuu Kataisen mukaan siitä, että EU-aiheita seuraa vain pieni suomalaistoimittajien joukko. Tällöin EU:sta muodostuva kokonaiskuva jää hataraksi. Katainen myöntää turhautuneensa muun muassa pullonkorkeista käytyyn julkiseen keskusteluun.
– Sanotaan, että EU päätti jotain. Niin annetaan mielikuva, että päätöksen on tehnyt joku suomalaisista tai muista eurooppalaisista riippumaton taho Brysselissä, Katainen toteaa.
– Kun EU-tietämyksen ja -kiinnostuksen taso on sekä kansalaisilla että poliitikoilla alhainen ja tuntuu vaikealta osallistua keskusteluun, niin sitten on kaiken varalta hyvä vastustaa, Katainen sanoo.
Kärkkäästä keskustelusta huolimatta suomalaiset suhtautuvat kyselyiden mukaan EU:hun myönteisemmin kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Suurin osa suomalaisista ajattelee kotimaansa hyötyneen EU-jäsenyydestä.
Katainen kehottaakin suomalaisia tekemään rohkeampia liikkeitä EU:n suuntaan.
– Yleensä pärjää paremmin, jos tietää mitä tahtoo. Se ei riitä, että tietää, mitä vastustaa, Katainen kiteyttää.