Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) arvioi suurlähettiläskokouksessa pitämässään puheessa Venäjän tilanteen heikkenevän sekä taistelukentällä että taloudessa.
– Venäjä on häviämässä sodan Ukrainassa. Sen eteneminen on käytännössä pysähtynyt. Miestappiot ylittävät Venäjän kyvyn rekrytoida uusia sotilaita, Halla-aho sanoi.
Hänen mukaansa Ukrainan lyhyen, keskipitkän ja pitkän kantaman drooni-iskut ovat vaikeuttaneet Venäjän logistiikkaa ja huoltoa sekä iskeneet öljytuotteiden ja viljan tuotantoon ja vientiin.
Halla-aho nosti esiin myös Venäjän valtiontalouden tilanteen. Hänen mukaansa liittovaltion budjetin alijäämä yltää tänä vuonna ennätykselliseen seitsemään biljoonaan ruplaan. Spekulaatiot uudesta liikekannallepanosta ja pankkitalletusten mahdollisesta takavarikoinnista puolestaan kiihdyttävät hänen mukaansa maastamuuttoa ja talletuspakoa.
Halla-aho katsoo Venäjän olevan ”menossa kohti kuilua kaikilla sektoreilla”. Tämä ei hänen mukaansa kuitenkaan tarkoita, että sota olisi päättymässä nopeasti.
– Lyhyellä aikajänteellä tämä ei valitettavasti estä Venäjää jatkamasta Ukrainan kaupunkien terroripommituksia. Ilmatorjuntajärjestelmät ovat avainroolissa, ja Euroopan on tehtävä entistä enemmän tämän asian eteen.
Puhemies muistutti Suomen kuuluneen suhteellisesti Ukrainan suurimpiin tukijoihin täysimittaisen hyökkäyssodan alusta lähtien. Hän ei odota Suomen Ukraina-politiikan muuttuvan myöskään kevään 2027 eduskuntavaalien jälkeen.
Halla-aho varoittaa avaamasta yhteyksiä Venäjälle kevyin perustein
Halla-aho suhtautui kriittisesti Suomessa ja muualla Euroopassa käytyyn keskusteluun korkean tason yhteyksien avaamisesta Venäjän kanssa.
Hänen mukaansa julkinen keskustelu yhteyksien palauttamisesta palvelee Venäjän johtoa, joka tarvitsee kasvavien sisäisten ongelmien keskellä näyttöä siitä, että Venäjää kuunnellaan edelleen kansainvälisesti.
Halla-aho viittasi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin Alaskassa vuotta aiemmin järjestettyyn tapaamiseen. Hänen mukaansa siitä ei seurannut mitään konkreettista hyvää, mutta tapaaminen kasvatti venäläisten itsevarmuutta.
Puhemies korosti myös Ukrainan tulevia turvallisuusjärjestelyjä. Hänen mukaansa Ukrainan Nato-jäsenyys vahvistaisi liittokuntaa ja loisi Venäjälle uskottavan pidäkkeen. Jos jäsenyys ei ole poliittisesti mahdollinen, Ukrainalle pitäisi hänen mukaansa harkita muunlaista sitovaa turvallisuusjärjestelyä.
Halla-aho arvioi, etteivät Venäjän imperialistiset tavoitteet katoa ilman dramaattista muutosta maan sisällä.
– Me joudumme joka tapauksessa maksamaan korkean hinnan Venäjän sotaretkistä. On siis oma etumme, että ne torjutaan ennalta uskottavalla pelotteella.
Puheessaan Halla-aho käsitteli myös Yhdysvaltojen ja Euroopan suhdetta. Hän sanoi Yhdysvaltojen olevan Suomelle keskeinen turvallisuusliittolainen, mutta katsoi presidentti Trumpin toisella kaudella tapahtuneen muutoksen jättäneen liittolaissuhteen tilaan epävarmuutta.
Halla-ahon mukaan Euroopan on tämän vuoksi otettava nykyistä suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Suomelle tämä tarkoittaa hänen mukaansa suhteiden tiivistämistä Euroopan maiden kanssa kaikilla tasoilla.