Julkisyhteisöjen velka yli 188 miljardia euroa

Valtionhallinnon velka kasvoi tämän vuoden toisella neljänneksellä 3,5 miljardia euroa.
Valtionhallinnon velka oli vuoden toisen neljänneksen lopussa 154,7 miljardia euroa. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI
Valtionhallinnon velka oli vuoden toisen neljänneksen lopussa 154,7 miljardia euroa. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli kuluvan vuoden toisen neljänneksen lopussa 188,2 miljardia euroa ja kasvoi neljänneksen aikana 3,2 miljardia euroa.

Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli 71,6 prosenttia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 7,4 miljardia euroa.

Valtionhallinnon velka kasvoi toisen neljänneksen aikana 3,5 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 154,7 miljardia euroa.

Pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen kanta kasvoi 0,4 miljardia euroa ja lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien kanta kasvoi 3,4 miljardia euroa. Lyhytaikaisten lainojen kanta pieneni 0,5 miljardia ja pitkäaikaisten lainojen kanta 0,1 miljardia euroa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Paikallishallintosektorin velka pieneni 0,6 miljardia euroa vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Lainakanta pieneni 0,6 miljardia euroa ja lyhytaikaisten velkainstrumenttien määrä kasvoi 0,1 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä.

Sosiaaliturvarahastojen velka pysyi lähes ennallaan verrattuna edelliseen neljännekseen ja oli neljänneksen lopussa 3,1 miljardia euroa. Näistä työeläkelaitosten velkakanta oli 1,8 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen velkakanta 1,3 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille.

Tutkimuslaitoksen mukaan kasvu voi jäädä lähelle nollaa, jos konfliktit laajenevat.
Kannattaako valita lyhyt vai pitkä viitekorko? Epävarma korkonäkymä tekee valinnasta nyt poikkeuksellisen vaikean.
Viime vuosina tekoälyn läpimurto on kasvattanut USA:n eroa Eurooppaan ja Suomeen.
Mainos