Tilastokeskuksen mukaan alijäämä alitti jälleen, ensimmäisen koronavuoden jälkeen, EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli viime vuoden lopussa 65,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velan BKT-suhde oli 3,2 prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aiemmin, mutta oli edelleen 60 prosentin viitearvon yläpuolella.
Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli viime vuonna 6,5 miljardia euroa. Julkis-yhteisöjen rahoitusasema parani vajaalla seitsemällä miljardilla eurolla edellisvuodesta.
Julkisyhteisöjen velka oli 166,4 miljardia euroa ja 65,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Eniten vuoteen 2020 verrattuna parani valtionhallinnon rahoitusasema. Valtionhallinnon alijäämä oli noin kahdeksan miljardia euroa, mikä oli noin viisi miljardia euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valtionhallinnon rahoitusaseman kohenemiseen vaikutti etenkin verotulojen kasvu.
Paikallishallintosektorin alijäämä oli vuonna 2021 ennakkotietojen mukaan runsaat 800 miljoonaa euroa.
Korot nousee. Suomen valtionvelka on tuplaantunut viimeisten 10 vuoden aikana. Velkaa on nyt yli 130 miljardia euroa, ja viimeisten 4 vuoden aikana on tullut lisää noin 37 miljardia. Tämä politiikka kostautuu vielä. Korkoihin menee jossain vaiheessa miljardeja. #valtionvelka https://t.co/a1tL6Rfofz
— Sture Fjäder (@SFjder) April 20, 2022