Hallitus haluaa lisätä julkisten hankintojen läpinäkyvyyttä.
Jatkossa valtion, kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden julkisten organisaatioiden hankinnat tulevat näkyviin julkisessa tietokannassa.
Uudistuksen myötä laissa määritellyt julkisia hankintoja tekevät organisaatiot, kuten hyvinvointialueet ja kunnat toimittaisivat ostolaskutietojaan Valtiokonttorin ylläpitämään kansalliseen julkisten hankintojen tietovarantoon. Lisäksi tietovarantoon tallennettaisiin laajasti hankintoihin liittyviä tietoja.
Hanke perustuu pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) pitää uudistusta merkittävä askeleena julkisten varojen käytön avoimuudessa.
– Pidän historiallisena sitä, että saamme koottua koko julkisen sektorin hankinnat yhteen paikkaan, Ikonen sanoo Verkkouutisille.
Ministeri odottaa uudistuksen paitsi lisäävän avoimuutta, myös parantavan markkinoiden toimivuutta.
Kokonaisuudessaan julkinen sektori tekee hankintoja lähes 50 miljardilla eurolla vuosittain, kun mukaan otetaan myös inhouse-yhtiöt.
– Puhumme todella merkittävästä osasta verorahojen käyttöä.
– Ajattelen, että jokaisella on oikeus tietää, mitä ja keneltä valtio, hyvinvointialueet ja kunnat ostavat.
Lisäksi julkisia hankintoja tehdään Ikosen mukaan vuosittain noin 15 miljardilla eurolla ilman kilpailutusta. Tavaroissa, palveluissa ja suunnittelukilpailuissa kilpailutuksen kynnysarvo on 60 000 euroa.
Ikosen mukaan hankintamenojen ja ostolaskujen avaaminen voi myös luoda painetta kilpailuttaa hankintoja nykyistä enemmän.
Tällä hetkellä tiedot ovat hajallaan eri organisaatioissa ja moni asia voi olla saatavissa vasta tietopyynnöllä. Uusi järjestelmä kasaa tiedot saataville yhteen järjestelmään.
Tietovarantoon on tarkoitus kerätä tietoja myös kilpailutuskynnysten alittavista hankinnoista sekä sidosyksiköiltä tehdyistä ostoista.
– Emme ole asettaneet mitään alarajaa, Ikonen sanoo.
Ikonen uskoo järjestelmän voivan auttaa myös korruption ja harmaan talouden torjunnassa.
Uudesta järjestelmästä on ministerin mukaan hyötyä myös yrityksille. Jatkossa yritykset voivat valmistautua kilpailutuksiin nykyistä paremmin. Järjestelmästä voi esimerkiksi nähdä sopimusten päättymisajat.
Aivan kaikkea ei kuitenkaan avata julkisuuteen. Esimerkiksi tiukimmin turvallisuusluokitellut tiedot ja liikesalaisuudet pidetään salassa. Ikosen mukaan tietojen julkaisemiseen liittyvät turvallisuusriskit arvioidaan yhdessä turvallisuusviranomaisten kanssa.
Tietovaranto otetaan käyttöön vaiheittain. Valtion virastojen ja laitosten on tarkoitus aloittaa tietojen toimittaminen toukokuussa 2027. Muut tahot tulevat mukaan noin puolen vuoden sykleissä.
Ikosen mukaan uudistuksesta odotetaan myös taloudellisia hyötyjä, vaikka säästöjen etsiminen ei ole tietovarannon päätavoite.
Ministeri arvioi, että hankintatietojen kokoaminen yhteen voi tuoda julkiselle taloudelle kymmenien miljoonien eurojen vuotuiset säästöt. Pitkällä aikavälillä viranomaisten työmäärä voi vähentyä, kun erillisiä tietopyyntöjä tarvitaan aiempaa vähemmän.
Uudistus aiheuttaa alkuvaiheessa kustannuksia, mutta Ikosen mukaan järjestelmien muutoksista aiheutuviin kertaluonteisiin kustannuksiin on varauduttu.