Ei mene kuin muutama viikko, niin Suomessa kansalaisten kännyköihin saattaa tulla kohdennetusti viestejä, joilla voidaan varoittaa drooneista ja monista muistakin uhista. Kauan kaivattu väestönvaroitusjärjestelmä on viimeistelyä vaille käyttövalmis, vahvistetaan Verkkouutisille sisäministeriöstä.
– Järjestelmää on jo testattu niin, että viestit kulkevat verkossa. Vielä emme ole lähettäneet koeviestejä puhelimiin saakka, mutta tätä on tarkoitus ryhtyä testaamaan marraskuussa. Tätä ennen kansalaisille on tulossa laaja tietopaketti aiheesta, kertoo erityisasiantuntija Mikko Jääskeläinen sisäministeriöstä.
Hallitus on kiirehtinyt järjestelmän käyttöönottoa, ja sen on määrä toteutua nyt marraskuun alusta lähtien. Jääskeläisen mukaan kännyköihin tarvittaessa tuleva varoitusviesti muistuttaa tekstiviestiä, mutta tekniikka taustalla on aivan eri. Suomessa rakennettu FI-Alert -järjestelmä perustuu Cell Broadcast -teknologiaan ja EU Alert -konseptiin. Sisäministeriö ja Erillisverkot solmivat 28. toukokuuta 2026 sopimuksen FI-Alert -järjestelmän toteuttamisesta.
Jääskeläinen korostaa, että nyt toteutumassa oleva FI-Alert -järjestelmä täydentää nykyistä vaaratiedottamista, joka tapahtuu jo monissa kanavissa. Vaaratiedotteita välitetään edelleen muun muassa radiossa, tilanteen niin vaatiessa televisiossa sekä 112 Suomi -sovelluksessa, johon on valmisteilla myös ilmauhista varoittava järjestelmä.
Tässä jutussa käsiteltävän FI-Alert -järjestelmän lisäarvo kokonaispakettiin on se, että sitä kautta kansalaisten kännyköihin saadaan nopeasti ja kattavasti kohdennetut varoitukset. Viestit välittyvät kännyköihin lähes reaaliajassa.
Käyttäjän ei tarvitse omistaa älypuhelinta eikä hankkia erityisiä sovelluksia. Puhelimessa on kuitenkin oltava cell-broadcast-viestien vastaanottomahdollisuus. Jos kansalainen kännyköineen ilmestyy ”vaara-alueelle” myöhemmin, viesti tulee puhelimeen tässäkin tapauksessa.
Havahduttaako varoitusviesti kansalaisen, jos puhelin on pois päältä tai äänettömänä?
– Jos puhelin on suljettuna, varoitusviesti ei sitä käynnistä. EU Alert -konseptissa on mahdollisuuksia eritasoisiin varoituksiin. Kaikkein vakavimman tason varoitusviesti tulee äänillä läpi, vaikka puhelin olisi äänettömällä. Kevyemmän tason viestit noudattavat puhelimen asetuksia eli jos puhelin on äänettömällä, myöskään varoitusviestiä ei kuule.
– Jatkokehittelyssä tulemme varmasti pohtimaan, kuinka paljon eritason viestejä tarvitsemme.
Minkälaiselta varoitusviestin ääni kuulostaa?
– Vakavimman tason varoituksessa se on kymmenisen sekuntia kestävä, varsin kova ääni. Sitä ei mielellään kuuntele pidempään, ja saa kansalaisen varmasti reagoimaan.
Tuleeko viestissä myös toimintaohjeita?
– Kyllä. Ensinnä tulevat tärkeimmät toimenpiteet, jos tilanne edellyttää esimerkiksi suojautumista. Ja sen jälkeen tarvittaessa lisää ohjeita. Viestejä voidaan lähettää myös useampia.
Minkälaisissa tilanteissa väestöä varoitettaisiin vakavimmalla tasolla?
– Sota on varmasti kaikkein pahin tilanne, jos meitä uhkaisi esimerkiksi ilmahyökkäys. Viesteillä voidaan varoittaa kansalaisia myös esimerkiksi harhautuneista drooneista, myrkyllisestä kaasusta tai vaarallisesta henkilöstä. Yleisin vaaratiedotteen aihe on terveydelle haitallisen savun muodostuminen tulipalossa.
Drooniuhkatilanteissa pelastusviranomaiset tekevät viime kädessä päätökset väestön varoittamisista. Päätökset pohjautuvat Puolustusvoimien tietoihin ja uhka-arvioon.
Viestejä myös saamen kielellä
Viestit tulevat kännyköihin pääsääntöisesti kahdella kotimaisella kielellä eli suomeksi ja ruotsiksi. Jos vaara-alue sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella – varoitukset annetaan lisäksi pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.
Vaaratiedotelain muutosta eduskunnassa käsitellyt hallintovaliokunta pohti mietinnössään, että vaaratiedotteen antaminen esimerkiksi englanniksi parantaisi mahdollisuutta tavoittaa ulkomaalaisia matkailijoita ja muita vieraskielisiä. Kielikysymysten avaaminen olisi vaatinut kuitenkin laajempaa selvittelyä, mikä kiireellisessä aikataulussa ei olisi ollut mahdollista. Valiokunta muistutti, että viranomaisilla on jo nykyisin mahdollisuus antaa vaaratiedote halutessaan myös muilla kielillä.
Cell Broadcast -teknologiaan ja EU Alert -konseptiin perustuvia vaaratiedotejärjestelmiä on käytössä tai rakenteilla monissa Euroopan maissa. Se on muodostumassa yleisimmäksi matkapuhelimia hyödyntäväksi väestönvaroitusjärjestelmäksi.
Suomen lähinaapureista se on käytössä jo Tanskassa ja Norjassa. Ruotsissa ja Virossa sitä paraikaa rakennetaan.
– Ruotsi on testannut järjestelmää juuri muutama viikko sitten eli siellä on lähetetty koeviestejä väestölle, kertoo Jääskeläinen.