Verkkouutiset

Vuoteen 2031 mennessä esitettyjen toimien vaikutus voisi olla yhteensä noin 800 miljoonaa euroa vuodessa. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Julkisista hankinnoista säästettävissä yli puoli miljardia euroa

Säästöt edellyttävät kuitenkin asiantuntijoiden mukaan suuria muutoksia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Pystymme säästämään julkisista hankinnoista satoja miljoonia euroja vuodessa, kun tehostamme hankintoja muuttamalla lainsäädäntöä. Julkisiin hankintoihin kuluu nykyisin kymmeniä miljardeja euroa vuodessa, kirjoittavat erityisasiantuntija Atro Andersson, professori Kirsi-Maria Halonen, vanhempi asiantuntija Jussi Pyykkönen ja professori Janne Tukiainen valtiovarainministeriön kolumnissa.

Myöhemmin julkaistavassa selvityksessä on arvioitu, miten paljon julkisissa hankinnoissa voitaisiin säästää ja miten säästötoimia voitaisiin ohjata. Selvityksessä on kartoitettu talous- ja oikeustieteellistä tutkimusta julkisista hankinnoista.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

– Kartoituksemme perusteella seuraavat ohjauskeinot voisivat tuoda merkittäviä säästöjä. Hankintalakia muutettaisiin siten, että asetetaan tarjouskilpailuun vaatimus kilpailun toteutumisesta. Mikäli tarjouksia tulisi vain yksi, kilpailutus pitäisi uusia. Vastaava uudistus Tšekissä tuotti kymmenen prosentin säästöt hankinnoissa, joita muutos koski.

– Toiseksi pyrittäisiin edistämään keskitettyjen hankintojen laajempaa käyttöä valtiolla, kunnissa ja hyvinvointialueilla. Hankintojen keskittäminen tuo tutkimusten mukaan 5–20 prosenttia säästöä.

Hankintojen keskittämisessä on kirjoittajien mukaan kuitenkin riski kilpailun pienentymisestä. Siksi pitäisi edellyttää, että yhteishankintayksiköt huomioivat kaikissa kilpailutuksissa kilpailuolosuhteiden hyödyntämisen ja markkinavaikutukset.

Yhteishankintaan velvoittavia sääntöjä tai sopimuksia on useissa Euroopan maissa, kuten Espanjassa, Italiassa, Latviassa, Tanskassa, Unkarissa ja Virossa.

Hankintalaissa säädettäisiin Espanjan ja Italian esimerkin mukaisesti, että niin sanottuja in house -hankintoja voidaan tehdä vain silloin, kun se on kustannustehokkaampaa kuin markkinoilla toimivat vaihtoehdot tai tähän on muu erityisen painava julkinen intressi.

In house -hankinnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa esimerkiksi kunta ostaa omistamaltaan yhtiöltä palveluita tai tuotteita ilman kilpailutusta.

Velvoitetaan hankintayksiköitä toteuttamaan kaikista yli kymmenen miljoonan euron hankinnoista tuotantotavan analyysi, jossa arvioidaan hankintamallin soveltuvuus ja ennakoidaan kustannuksia. Lisäksi hankintayksikön pitää seurata arvon kehittymistä ja valvoa, ettei alkuperäinen budjetoitu arvo ylity.

Suuria hankintoja koskevia toimia edellytetään myös muissa Euroopan maissa, kuten Belgiassa, Hollannissa, Ranskassa, Tšekissä ja Britanniassa.

– Vähennetään suorahankintoja ja lisätään niiden läpinäkyvyyttä. Hankintalakia muutatettaisiin siten, että suorahankinnasta ilmoittamatta jättämisestä voi tulla seuraamuksia, jos suorahankinnasta ei tehdä jo nyt pakollista jälki-ilmoitusta.

– Kuudenneksi vähennetään liian laajojen hankintakokonaisuuksien määrää. Muutetaan hankintalakia siten, että hankinta voidaan jättää jakamatta osiin vain erityisestä syystä ja tästä hankintayksikön ratkaisusta voi valittaa markkinaoikeuteen.

Jo nyt hankintayksiköllä on velvollisuus perustella osiin jakamatta jättämisen syyt, mutta siitä ei voi valittaa. Hankintojen jakaminen osiin on pakollista esimerkiksi Ranskassa, Hollannissa ja Saksassa.

– Viimeiseksi vähennetään sopimusten perusteetonta muuttamista. Näitä ovat esimerkiksi sopimuskauden pidentäminen ja merkittävät lisätyöt, jotka eivät ole kuuluneet hankinnan alkuperäiseen kohteeseen. Tältä osin hankintalakia muutettaisiin siten, että jo nyt pakollisen sopimusmuutosilmoituksen tekemättä jättämisestä voi tulla seuraamuksia. Näin on esimerkiksi Italiassa.

Nelikko on laskenut, että näillä keinoilla on mahdollisuus saavuttaa hallituskaudella 2023–2027 yhteensä noin 500 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Vuoteen 2031 mennessä esitettyjen toimien vaikutus voisi olla yhteensä noin 800 miljoonaa euroa vuodessa.

– Olemme pyrkineet hyödyntämään laskelmissamme tutkimustietoa mahdollisimman kattavasti. Tästä huolimatta laskelmat pitävät sisällään merkittävää epävarmuutta. Epävarmuus johtuu siitä, että laskelmissa joudutaan arvioimaan sellaisten toimien vaikutuksia, joista ei ole näyttöä Suomen oloissa. Kyse on tutkimustiedon ja arvioiden perusteella tehdystä skenaariolaskelmasta, toteavat Andersson, Halonen, Pyykkönen ja Tukiainen.

Heidän mukaansa arviointia vaikeuttaa se, että hankintadataa on käytettävissä vajavaisesti.

– Hankintadata on pirstaloitunut ympäri hallintoa, eikä se ole riittävän avoimesti esimerkiksi tutkijoiden käytettävissä. Tämä vaikeuttaa sekä säästömahdollisuuksien arvioimista etukäteen että toteutettujen toimien vaikuttavuuden todentamista jälkikäteen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)