Verkkouutiset

Taskulaskin ja Takuusäätiön opas velkojen selvittämiseen., LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Julkinen talous velkaantuu ja hidastaa kasvua

Velkaantumisen myötä julkisen sektorin koko Suomen taloudessa on kasvanut ja yrityssektorin koko vastaavasti pienentynyt.

Suomen julkisen talouden velkaantuminen on kasvattanut julkisia investointeja ja syrjäyttänyt tuottavuuskasvun kannalta keskeisiä yksityisiä investointeja. Julkisista investoinneista suurin osa on kohdistunut infrastruktuuriin eikä tuottavuuden parantamiseen, käy ilmi tänään julkistetusta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuksesta.

Velkaantumisen myötä julkisen sektorin koko Suomen taloudessa on kasvanut ja yrityssektorin koko vastaavasti pienentynyt.

Pysyviä menoja ei ole perusteltua rahoittaa velalla, sanoo Etlan tutkija Päivi Puonti.

Pitkän aikavälin talouskasvu edellyttää tuottavuutta parantavia investointeja. Tilastojen valossa erityisesti yrityssektorin investoinneilla on merkittävä rooli kasvun tuottajina, mutta Nokian romahduksen jälkeen yritysten aineettomien investointien kehitys on ollut Suomessa heikkoa. Kun kasvu on hidasta ja tuottavuuskehitys heikkoa, on odotettavissa, että julkinen talous paikkaa verotulojen puutetta velkaantumalla.

Suomen julkinen velkasuhde onkin kasvanut lähes yhtäjaksoisesti vuoden 2009 jälkeen.

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan julkinen velka syrjäyttää yksityisiä investointeja Suomessa ja vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun. Negatiivinen vaikutus syntyy siitä, että velkaantumisen myötä yrityssektorin osuus taloudesta pienenee ja julkisen sektorin vastaavasti kasvaa. Vaikka julkinen velkaantuminen hyödyttää julkisia investointeja, taustalla vaikuttaa t&k- investointien pieni osuus julkisista investoinneista.

Valtaosa Suomen kansantalouden investoinneista on yksityisiä ja yritysten osuus investoinneista on 50 prosenttia. Yrityssektorin merkitystä tuottavuuskasvulle kuvaa se, että vuotuisista t&k-investoinneista noin 70 prosenttia on yritysten tekemiä.

Julkisten investointien velkarahoitukselle löytyy Puontin mukaan myös perusteita, sillä investoinnit hyödyttävät yleensä laajemminkin yhteiskuntaa. Pysyviä menoja ei kuitenkaan ole perusteltua rahoittaa velalla, hän huomauttaa.

‒ Talous- ja tuottavuuskasvun näkökulmasta velalla rahoitettavien julkisten menojen laadulla on merkitystä. Esimerkiksi Suomessa julkinen velka on toki hyödyttänyt julkisia investointeja, mutta ne ovat pikemminkin investointeja infraan kuin tuottavuutta parantavia investointeja. Tämä myös osaltaan selittää, miksi kokonaisvaikutus ei ole pitkän aikavälin talouskasvua kiihdyttävää, toteaa Etlan Päivi Puonti.

Muista EU-maista poiketen Suomen julkinen velkaantuminen ei ole johtanut julkisten investointien leikkauksiin vaan velkaantumisen myötä julkiset investoinnit ovat kasvaneet ja korvanneet yksityisiä investointeja lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä aikavälillä julkiset investoinnit vauhdittavat myös yksityisiä investointeja, mutta niiden vaikutus talouskasvuun on pikemminkin suhdanneluonteinen kuin pitkän aikavälin kasvua kiihdyttävä.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS