Juho Romakkaniemi: Ei veronkiristyksille, kyllä rakenteellisille uudistuksille

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan mukaan hallituskauden perinnöksi on jäämässä pysyvästi alijäämäinen julkinen talous.
Rakenteellinen alijäämä ja julkisen velan suhde kasvavat trendinomaisesti. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Rakenteellinen alijäämä ja julkisen velan suhde kasvavat trendinomaisesti. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mielestä julkisen talouden ongelmia pitäisi korjata rakenteellisilla uudistuksilla, ei veronkiristyksillä.

– Viimeistä vuotta mennään kuluvasta hallituskaudesta. Perintönä meille on jäämässä julkinen talous, joka on rakenteellisesti ja pysyvästi alijäämäinen. Esimerkiksi hallituksen oman julkisen talouden suunnitelman mukaan valtio velkaantuu noin 7 miljardia joka vuosi tulevaisuudessa, Romakkaniemi toteaa uutiskirjeessä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kun katsotaan koko julkista taloutta, niin sekä rakenteellinen alijäämä että julkisen velan suhde kasvavat trendinomaisesti. Viimeiset 15 vuotta finanssikriisin jälkeen ovat olleet vaikeita ja velkaannuttu on. Mutta aina ennen on ollut suunnitelma sen kääntämiseksi. Nyt ei ole edes suunnitelmaa.

Romakkaniemi toteaa hallituksen ministerien väläytelleen veronkiristyksiä vastauksena julkisen talouden ongelmiin.

– Verotuksen kiristämisellä heikennetään yksityisen sektorin investointikykyä ja työnteon kannustimia, heikennetään yritystemme ja kansantaloutemme hintakilpailukykyä sekä nostetaan kuluttajahintoja ja inflaatiota koko taloudessa. Siis ei veronkiristyksille, Romakkaniemi linjaa.

Hänen mielestään sen sijaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kaikkein tärkeintä on parantaa Suomen ulkoista kasvu- ja kustannuskilpailukykyä, parantaa työnteon kannustavuutta ja ensisijaisuutta suhteessa sosiaaliturvaan, keventää sääntelyä ja turhaa byrokratiaa.

Romakkaniemen mukaan Keskuskauppakamarilla on tarjota konkreettisia ratkaisuja Suomelle.

– Niillä saadaan kilpailukykymme kuntoon, talous ja työllisyys kasvuun sekä Suomesta maailman hyvinvoivin maa. Tulemme tarjoamaan näitä ratkaisuja puolueille ja julkiseen keskusteluun kuluvan vuoden aikana. Suomen talouden suuntaan tarvitaan muutos parempaan.

Tutkimuslaitoksen mukaan kasvu voi jäädä lähelle nollaa, jos konfliktit laajenevat.
Kannattaako valita lyhyt vai pitkä viitekorko? Epävarma korkonäkymä tekee valinnasta nyt poikkeuksellisen vaikean.
Janne Salmisen mukaan valtioelinten roolia pitäisi selkeyttää.
Mainos