Aktiivista työvoimapolitiikka on pitkällä aikavälillä lisättävä merkittävästi, työttömyysturvan tasoa on parannettava ja työsuhdeturvassa on toteutettava menossa olevia uudistuksia täydentäviä toimia, linjaa joustoturvamallia arvioinut tuore selvitys, jonka tuloksia esiteltiin perjantaina työ- ja elinkeinoministeriössä.
Selvityksen mukaan joustoturvamalli voisi lisätä työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä pitkällä aikavälillä sekä tuottaa siten kansantaloudellisia hyötyjä.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti helmikuussa tutkimusjohtaja Heikki Räisäsen ja neuvotteleva virkamies Johanna Alatalon selvityshenkilöiksi arvioimaan työmarkkinoiden joustoturvamallin soveltamisen mahdollisuuksia Suomessa.
Selvityksen päähuomiona on se, että aktiivista työvoimapolitiikkaa on uudistettava merkittävästi.
Rahoitusta ehdotetaan lisättäväksi vuosina 2028-2040 siten, että taso vuonna 2040 on 180 miljoonaa euroa lähtötasoa korkeampi. Aktivointitoimien keskimääräistä kestoa on tiivistettävä nykyisestä. Työllisyysrahastoon on luotava aktiivisen työvoimapolitiikan suhdannepuskuri, ja palkkatukia on uudistettava, selvityshenkilöt ehdottavat.
Lisäksi omaehtoisen opiskelun työvoimapoliittista harkintaa on tiukennettava. Kuntouttavia toimia ehdotetaan uudistettavaksi siten, että osallistujamäärää kasvatetaan.
Joustoturvamalli on kolmen politiikka-alueen tasapainoinen kokonaisuus ja edellyttää toimiakseen niitä kaikkia. Aktiivisessa työvoimapolitiikassa on eniten muutostarpeita niin rahoitustasoihin kuin ohjelmien sisältöihin.
Irtisanomissuojan muutoksilla on todennäköisesti mahdollista saavuttaa vain hyvin maltillisia parannuksia tuottavuuteen.
Työttömyysturvassa suurimmat ongelmat joustotuvan näkökulmasta liittyvät etuustasoihin, kattavuus on hyvä, selvityshenkilöt toteavat.
Selvityshenkilöt ehdottavat myös, että ansiosidonnaisten työttömyysetuuksien tasoa nostetaan 300 maksupäivään saakka keskimäärin 4,4 prosenttia. Kuntoutustoimet suorittaneelle pitäisi syntyä myös oikeus määräaikaiseen työttömyysturvan suojaosaan.
Työllisyyden arvioidaan kasvavan ehdotusten vaikutuksesta vuosien 2028-2040 välillä noin 77000 hengellä.
Valtiontalouden bruttokustannukset kasvaisivat vuoden 2040 tasossa noin 300 miljoonaa euroa.
Kansantaloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan merkittäviä. Vuoteen 2040 mennessä BKT kasvaisi uudistusten seurauksena noin 2,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin ilman uudistusta. Arvio perustuu pääasiassa työllisyyden kasvuun, mutta myös investoinnit lisääntyisivät.
Verokertymien arvioidaan kasvavan kumulatiivisesti noin 2 miljardia euroa. Työttömyyskulut laskisivat kumulatiivisesti etuuksien korotus huomioon ottaen noin 2 miljardia euroa. Aktiivisen työvoimapolitiikan kumulatiiviset menot kasvaisivat 1,65 miljardia euroa, selvityshenkilöt arvioivat.
KORJAUS: 13.10.2025 klo 12.52: Toisin kuin jutun viimeisessä kappaleessa aiemmin mainittiin aktiivisen työvoimapolitiikan kumulatiiviset menot kasvaisivat 1,65 miljardia euroa.
