Venäjä on Yhdysvaltain erityisedustajien vetämissä rauhanneuvotteluissa toistuvasti korostanut, että läntisiä rauhanturvajoukkoja ei saa sijoittaa Ukrainan maaperälle ilman Kremlin nimenomaista hyväksyntää. Tähän myöntyminen olisi yhdysvaltalaisen pitkän linjan sotilasasiantuntijan, tohtori Stephen Blankin mukaan uusi todiste Venäjän harjoittaman pelottelun tuloksellisuudesta ja merkittävä poliittinen voitto Vladimir Putinille.
– Venäjän epävirallinen veto-oikeus estää eurooppalaisten joukkojen lähettäminen Ukrainaan vaarantaa rauhanprosessin keskeisen osan. Siitä lähtien, kun niin kutsuttu halukkaiden koalitio alkoi vuoden 2025 alussa rakentua, sen osallistujamaat ovat Britannian ja Ranskan johdolla kehittäneet suunnitelmia joukkojen sijoittamisesta valvomaan tulitauon noudattamista ja toimimaan rauhoittavana voimana, Venäjä-analyysin parissa 50-vuotisen uran tehnyt Yhdysvaltain sotilasakatemian entinen professori Blank sanoo Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Kreml on kuitenkin useaan otteeseen tyrmännyt ajatuksen tulitaukoa valvovista läntisistä joukoista ja todennut, että kaikki Ukrainassa olevat eurooppalaiset sotilaat olisivat Venäjän iskujen ”laillisia kohteita”.
Jos halukkaiden koalitio ei tiettävästi ole valmis toimimaan ilman vihreää valoa Putinilta, todelliset edellytykset kestävään tulitaukoon ovat Blankin mielestä murenemassa.
– Koska neuvotteluratkaisun saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä, läntisten johtajien pitäisi keskittää voimansa toimiin, joilla varmistetaan Venäjän tappio Ukrainassa. Se näyttää valitettavasti tällä hetkellä epätodennäköiseltä. Vuodesta 2022 lähtien länsi on pitkälti haaskannut Ukrainan uhraukset, kun se ei ole varustanut Kiovaa voittoon eikä asettanut Moskovalle riittävän ankaria pakotteita, Blank toteaa.
Se, että Putin kykenee vielä nytkin pelottelemaan eurooppalaisia johtajia, on hänen mukaansa omiaan korostamaan Euroopan heikkoa uskottavuutta kansainvälisen turvallisuuden kysymyksissä. Vaikka Euroopassa on viimeisen vuoden aikana puhuttu paljon strategisen autonomian tarpeesta, konkreettiset toimet ovat jääneet vähäisiksi.
– Eurooppalaiset hallitukset eivät ole vieläkään valmiita luomaan uskottavaa pelotetta Venäjää vastaan ja kärsivät yleisestä johtajuuden puutteesta, mikä tekee päättäväisestä toiminnasta erityisen haastavaa. Tiedustelupalvelut ja läntiset virkamiehet kuitenkin tunnustavat yhä selvemmin, että Venäjä valmistelee laajempaa sotaa Euroopassa. Tämä tekee entistä tärkeämmäksi lisätä tukea Ukrainalle ja integroida maa syvemmin eurooppalaisiin puolustusrakenteisiin, Blank painottaa.
Myönteisestä kehityksestä on alkanut hänen mukaansa näkyä rohkaisevia merkkejä – niistä esimerkkinä Euroopan maiden yhteishankkeet puolustustarvikkeiden tuottamiseksi Ukrainalle.
– Putin on jo kauan sitten osoittanut, että hän neuvottelee vain pakon edessä. Kremlin diktaattori on edelleen sitoutunut tuhoamaan Ukrainan valtiollisen olemassaolon eikä ryhdy vakaviin neuvotteluihin sodan lopettamiseksi ennen kuin niiden vaihtoehtona on tappio. Jotta siihen päästään, Euroopan on jatkettava aseellista varustautumistaan, otettava huomioon Ukrainan taistelukentiltä saadut kokemukset ja kehitettävä droonisodankäynnin suorituskykyjä, joilla on tulevaisuuden sotia määrittävä rooli, hän toteaa.
Eurooppalaisten johtajien on hänen mukaansa myös ehdottomasti palautettava poliittinen rohkeutensa ja ilmaistava Putinille, että Venäjällä ei ole sananvaltaa siihen, sijoitetaanko itsenäisen ja suvereenin Ukrainan alueelle läntisiä joukkoja vai ei.