Rohkea suunnanmuutos. Hämmästyttävä täyskäännös. Näin hallituksen puoliväliriihen isoja veronalennuksia on luonnehdittu julkisuudessa. Oppositio on ilkkunut, että porvarihallitus ei välitä enää velkaantumisesta ja ”Rahaa on!”
Kokoomuksen kansanedustaja ja rahoitusalan ammattilainen Martin Paasi kuulostaa puhelimessa innostuneelta, mutta samalla osin turhautuneelta, kun hänelle lataa yllä olevan asetelman ja kysyy näkemystä riskeistä.
– Kiva kun nostit tuon esille, koska se ei ollut suunnanmuutos, hän keskeyttää. Paasilla on vankka näkemys siitä, että puoliväliriihen ratkaisut ovat ”osa pakettia”. Ne ovat looginen jatkumo hallituksen alkutaipaleen talouspolitiikalle, jossa painottuivat julkisen talouden säästöt.
Kaikki lähtee siitä, että Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen. Paasi luonnehtii tätä ”poikkeukselliseksi” länsimaisessa mittakaavassa. Samaan aikaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito on muodostunut liian kalliiksi suhteessa tuloihin.
Velkaa otettiin ”kaksin käsin”
”Tuplaongelma.” Näin Paasi kiteyttää alkuasetelman, kun Petteri Orpon (kok.) johtama hallitus astui puikkoihin kesällä 2023.
Suomi oli jo valmiiksi velkaantunut. Eikä talouskasvua ollut näköpiirissä.
– Ja tämä tarkoittaa sitä, että tilanteessa, jossa tavallisesti pitäisi elvyttää ottamalla lainaa, sitä vaihtoehtoa ei ollut, koska lainaa oli otettu silloin, kun asiat olivat olleet hyvin. Ja kaksin käsin, hän lisää.
Paasi on elämänsä aikana purjehtinut ”kaikkea mahdollista, mikä kelluu”, Ei liene sattumaa, että hän vertaa Suomi-laivan tilaa soutuveneeseen, joka on vaarassa upota. Ensin on tukittava pahimmat reiät. Sitten on tehtävä toimia, jotta pinnalla pysytään jatkossakin. Säästöjä julkiseen talouteen. Toimintojen tehostamista.
– Ja seuraava askel on saada talouskasvua. Ja se on kiinni siitä, että tänne investoidaan. Siksi nyt oli kasvupaketin aika.
Hallituksen puoliväliriihessä jättihuomio kohdistui veroratkaisuihin. On puhuttu veromoukarista. Eikä tämä ole ihme, koska päätökset olivat isoja. Ylimpien marginaaliverojen lasku 52 prosenttiin. Yhteisöveron lasku 18 prosenttiin.
Mutta oli päätöksissä paljon muutakin, joilla pyritään juuri yritysten ja investointien houkuttelemiseen. Esimerkiksi ulkomaisiin erityisasiantuntijoihin liittyen hallitus päätti laskea yritysten niin sanottujen avainhenkilöiden lähdeveroa 32:sta 24 prosenttiin seitsemälle ensimmäiselle vuodelle. Paasi nostaa esiin myös normien purut sun muut yritysten elämää helpottavat toimet.
Julkisuudessa osa ekonomisteistakin on arvostellut yhteisöveron alentamista, koska se on moniin maihin verrattuna suhteellisen kilpailukykyinen jo nyt. Samoin on maalailtu riskejä, etteivät hallituksen isot veronalennukset synnytä välttämättä kaivattua dynaamisuutta. Ja velkaantuminen jatkaa kasvuaan.
Pääministeri Petteri Orpo on itsekin myöntänyt, että hallituksen veropakettiin liittyy riskejä. Suurempi riski olisi kuitenkin olla tekemättä mitään.
Kokoomuksen kansanedustaja Martin Paasi eduskunnassa. Kuva vuodelta 2024. Lehtikuva / Markku Ulander
Martin Paasi haluaa tässä haastattelussa nostaa kasvupaketin riskien sijaan esiin sen poikkeuksellisen mahdollisuuden, mikä Suomelle on hänestä nyt tarjoutunut: tekoälyn megatrendin.
– Ihmiskunnan valjastaessa tekoälyn käyttöönsä, se vaatii riittävää puhtaan sähkön tarjontaa nyt ja tulevaisuudessa. Se vaatii laskentakapasiteetin huippuosaamista. Suomessa on tiekartta puhtaan sähköntuotannon tuplaamiseksi vuoteen 2035 mennessä, sekä historiallisista syistä poikkeuksellista huippuosaamista siruteknologian ja kvanttitietokoneiden kohdalla. Nämä tekijät ovat tekoälyn megatrendin ydintä, hän hehkuttaa.
Terveiset ”villapaitaekonomisteille”
Paasin mukaan kyse on vain siitä, pystymmekö hyödyntämään tämän tilaisuuden maksimaalisesti, kun ilmiö on päällä.
– Puoliväliriihen isommista ja pienemmistä toimista suuri osa pyrkii varmistamaan tämän. Nyt kun Suomella on poikkeuksellisia vetovoimatekijöitä, siitä pyritään saamaan kaikki mahdollinen kasvu irti. Esimerkiksi yhteisöveron laskeminen ei tähtää villapaitaekonomistien tyydyttämiseen, vaan todellisten investointipäätösten kohdistumiseen Suomeen.
– Tämä tilaisuusikkuna on noin 5 – 10 vuoden mittainen. Jos tämä nyt sössitään, meidän pitää keksiä pyörä uudestaan.
Paasi korostaa, että jos halutaan talouskasvua, ehdottomasti nopein tapa saada tätä aikaan on se, että ”Suomeen investoidaan uutta rahaa johonkin tekemiseen täällä meillä.”
Ostetaan ehkä tontti. Aletaan rakentaa. Rekrytoidaan lisää työvoimaa. Bisnes alkaa pyöriä. Seuraa verotuloja, osaamiskeskittymiä ja lisäinvestointeja. Suomalainen yhteiskunta hyötyy. Positiivinen kierre on valmis.
Keskustalta ”puuta heinää”
Palataan lopuksi vielä siintävästä optimismista takaisin maanpinnalle. Ja politiikkaan. Oppositiopuolue keskustasta toistetaan viestiä, että kasvuriihestä tulikin velan kasvuriihi.
Miltä tällainen puhe kuulostaa?
– Poliittista retoriikkaa, joka ei ole minkään arvoista. Älyllisesti rehelliselle ihmiselle tämä on puuta heinää, jonka voi jättää omaan arvoonsa. Ja kyllä keskustassakin tämä tiedetään.
– Hehän olivat itse leikkaamassa yhteisöveroa viidellä prosenttiyksiköllä, hän jatkaa.
Keskustasta vahvistetaan, että puolueen kasvuryhmän ehdotuksiin sisältyi lokakuussa tosiaan yhteisöveron laskeminen 20:stä 15 prosenttiin osana toimenpidepakettia, jossa esitettiin Suomen siirtymistä osittain Viron kaltaiseen veromalliin.
Toinen oppositiopuolue SDP on niin ikään viime aikojen puheissaan korostanut huolta Suomen velkaantumisesta. Etenkin tämä kiepsahdus naurattaa Paasia.
– Tämä palvelee heitä juuri tässä hetkessä, hän toteaa.
Ja jatkaa sitten vakavoiduttuaan:
– Kun argumentit näin vaihtelevat päivästä toiseen, kertoo se siitä, ettei SDP:llä ole mitään omaa ideaa, miten Suomi nostetaan kanveesista.
Aiemmin SDP vaati hallitukselta leikkausten sijaan kasvutoimia. Kun niitä nyt on tehty, tämä ei kelpaakaan.
– Poukkoileva retoriikka on merkki siitä, ettei ole olemassa omaa vakaumusta siitä, miten Suomi korjataan.