Suomen elintaso eli bruttokansantuote asukasta kohti ei ole kasvanut 16 vuoteen ja syy on yrityssektorissa, kirjoittaa taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola Helsingin Sanomissa julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessa.
Pohjola muistuttaa, että vielä viime vuonna Suomen yritysten tuotannon eli bruttoarvonlisäyksen määrä oli asukasta kohti viisi prosenttia pienempi kuin huippuvuonna 2008. Muun kansantalouden eli julkisyhteisöjen ja kotitalouksien tuotanto oli vuoden 2008 tasolla.
Paremmin menestyneiden yritysten ansiosta Ruotsi ja Tanska ovat pystyneet samassa ajassa nostamaan elintasoa toistakymmentä prosenttia.
Yrityssektorin tuotanto asukasta kohden supistui Suomessa kymmenen prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2015, mutta kääntyi lupaavaan nousuun seuraavana vuonna. Yllätys oli, että kasvu pysähtyi uudelleen vuonna 2018, professori kirjoittaa.
– Kasvun pysähdyttyä yrityssektorin tuotannon määrä ja tehdyt työtunnit asukasta kohti olivat viime vuonna vuoden 2018 tasolla. Työn tuottavuus (tuotanto työtunteja kohti) ei ole siksi noussut.
Pohjolan mukaan toimialoittainen tarkastelu paljastaa kehityksen kaksijakoisuuden. Yrityssektorin toisessa puolikkaassa tuotannon määrä asukasta kohti on kasvanut peräti 18 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2024, toisessa puolessa se on supistunut yhtä paljon. Siksi yrityssektori kokonaisuutena ei ole kasvanut.
– Suomen verkkaisen talouskasvun perimmäinen syy on kokonaistuottavuuden hidas ja kaksijakoinen kehitys. Kokonaistuottavuus mittaa tuotannossa syntyvän arvonlisäyksen määrää tuotantopanoksia – työtä ja pääomaa – kohden. Ellei se kasva, tuotantoa voidaan lisätä vain panosmääriä kasvattamalla, ja sille on rajansa, Pohjola kirjoittaa.
Jatkuva talouskasvu voi perustua vain kokonaistuottavuuden kehitykselle. Se kasvaa innovaatioista: uusista korkeamman arvonlisän tuotteista tai tehokkaammista tavoista valmistaa jo tunnettuja tuotteita.
– Julkinen valta voi parhaiten edistää kasvua varmistamalla koulutetun työvoiman riittävän saatavuuden, tukemalla tutkimusta ja kehittämistä, edistämällä digitalisaatiota ja tekoälyn hyödyntämistä sekä karsimalla niitä yritystukia, jotka hidastavat tuotantopanosten siirtymistä kasvaville aloille. Tästä ei tulisi tinkiä edes julkisten menojen säästöpaineiden edessä, professori muistuttaa.
Pohjolan kirjoitusta viestipalvelu X:ssä kommentoinut Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen muistuttaa, että innovaatioiden kaupallistamisessa syntyy yrityksille nopeasti pullonkaula.
– Suomessa on jo vaikea kerätä 50 miljoonaa euroa kasvurahoitusta. 100 miljoonaa on jonkinlainen rajapyykki, jonka ylittäminen on erityisen vaikeaa. Syynä on yksityisen, kotimaisen pääoman puute. Näissä tilanteissa kasvurahoitusta haetaan ulkomailta ja yritys mahdollisesti ostetaan kokonaan pois. Omistajat saavat toki kauppahinnan, mutta uusia innovaatioita syntyy kaupantekoa hitaammin.
Ruotsissa ja Tanskassa näin ei käy, koska siellä yksityistä, kotimaista pääomaa on tarjolla aivan eri mittaluokassa. Kasvuyritykset pystyvät kasvamaan kotimaassaan.
– Siksi herättää kummastusta, että näitä seikkoja jätetään toistuvasti Suomessa huomiotta. Vastaus tuntuu lähes aina olevan vain lisätä julkista rahaa. Tämä on toki siinä mielessä ymmärrettävää, koska yksityistä, kotimaista pääomaa ei ole riittävästi tarjolla. Pitäisi kuitenkin pohtia, miten sitä saataisiin kertymään. Samalla tullaan kysymykseen kannustimista, joilla ei myöskään nähdä olevan juurikaan merkitystä. Verotuksella voidaan kuitenkin luoda paremmat edellytykset pääomamarkkinoiden toimivuudelle.
Pakarinen muistuttaa, että ilman riittäviä yksityisiä, kotimaisia pääomia kasvu valuu muualle.
– Jokainen voi pohtia miltä Suomi näyttäisi nyt, jos Nokia olisi myyty Ericssonille 1990-luvun alussa. Korkean tuottavuuden yritysten pääkonttoreiden pitämisellä Suomessa on iso merkitys. Samalla ruokitaan kaikkien muidenkin menestymistä ja menestymisen halua, EK:n johtaja kirjoittaa.
Päivän Helsingin Sanomissa emeritusprofessori Matti Pohjola tarjoaa tutut reseptit talouskasvun vauhdittamiseen. Pitäisi edistää innovaatioita. Analyysista puuttuu kuitenkin olennainen asia.
Suomessa innovaatioita syntyy jo nyt. Kun näitä kaupallistetaan ja yritys lähtee nopeaan…
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) September 1, 2025
