Lähisuhdeväkivallan määrässä on Itä-Uudellamaalla nähty huomattava kasvu edelliseen vuoteen verrattuna.
Itä-Uudenmaan poliisilaitos kertoo, että aikuisten välisten lähisuhdeväkivaltatapausten määrissä on osassa yksiköitä tapahtunut jopa 100 prosentin nousu edelliseen vuoteen verrattuna. Myös väliaikaisia lähestymiskieltoja on tähän mennessä jo enemmän kuin vuonna 2025 yhteensä.
Vaikka osa noususta selittyy vielä sillä, että tapausten luokitteluihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota, ja myös muu kuin fyysinen väkivalta osataan huomioida luokitteluissa aiempaa paremmin, on määrissä kuitenkin selvästi myös merkittävää nousua, joka ei selity tilastointiseikoilla.
Poliisi pystyy vastaamaan tänä päivänä hyvin nopeasti kaikista vakavimpiin tapauksiin, mutta lievemmissä yksittäisissä tapauksissa tutkinnan aloittamisessa on valitettavasti viiveitä.
– Pyrimme parantamaan nykyistä tilannetta resursoimalla riittävästi väkeä myös aikuisten välisen lähisuhdeväkivallan tutkintaan ja lisäksi tarkastelemme koko ajan omia prosessejamme, jotta tutkinta sujuisi viivytyksettä, kertoo rikostarkastaja Krista Vallila tiedotteessa.
Itä-Uudenmaan poliisilaitos on vuoden 2026 aikana kouluttanut kaikki rikostutkinnassa työskentelevät lähisuhdeväkivallan erityispiirteistä, ja syksyn aikana koulutusta järjestetään myös kenttäpoliiseille.
– Poliisi hakee aktiivisesti myös teknisesti valvottuja lähestymiskieltoja tapauksiin, joissa arvioidaan olevan selkeä väkivallan uhka, mutta vangitsemisen edellytykset eivät vielä täyty. Teknisesti valvottuja lähestymiskieltoja haetaan erityisesti tilanteissa, joissa taustalla on lähestymiskiellon rikkomisia tarkkailemalla, seuraamalla tai lähestymällä kieltoon suojattua. Näidenkin määrissä on tapahtunut edelleen nousua, kertoo Vallila.
Haasteitakin tapausten käsittelyssä tulee ilmi. Yksittäisissä lähestymiskieltotapauksissa haasteena on ollut muun muassa se, että lähestymiskiellolla suojattava on itse hakeutunut aktiivisesti yhteyteen kieltoon määrätyn kanssa.
Tällaisissa tilanteissa myös kiellolla suojattavaa voidaan epäillä yllyttämisestä lähestymiskiellon rikkomiseen.
– Lähestymiskiellolla voidaan turvata osallisia vain niissä tapauksissa, joissa he itsekin sitoutuvat kiellon noudattamiseen, toteaa Vallila.
Epäiltyjä vaadittu vangeiksi
Toistuvasti lähisuhdeväkivallasta epäiltyjä henkilöitä on myös vaadittu vangeiksi aiempaa herkemmin.
– Osassa tapauksista kyse on ollut selkeästi vakavimmista yksittäisinä tietoon tulleista tilanteista, ja osassa toistuvasta väkivallasta tai sen merkittävästä uhasta. Aina väkivalta ei raaistu vähitellen, vaan osassa tapauksissa jo ensimmäinen kerta voi sisältää vakavaakin väkivaltaa. Esimerkiksi päähän kohdistuneet voimakkaat iskut eivät ole koskaan vaarattomia, kertoo Vallila.
Jokaisella lähisuhdeväkivallan uhrilla on oikeus saada riittävästi tietoa tarjolla olevista tukipalveluista esitutkinnan aikana.
Lähisuhdeväkivalta on ymmärrettävä laajasti sekä osapuolten että väkivallan osalta. Väkivalta voi olla fyysisen väkivallan lisäksi henkistä, seksuaalista, taloudellista, digitaalista, vainoamista, kunniaan liittyvää tai kaltoinkohtelua ja laiminlyömistä.
– Tyypillisesti lähisuhdeväkivallan muodot limittyvät toisiinsa. Väkivalta voi kohdistua nykyiseen tai entiseen puolisoon, seurustelukumppaniin, lapseen, vanhempaan tai muuhun läheiseen henkilöön. Tyhjentävää luetteloa läheisistä suhteista ei ole mahdollista laatia, mutta suhteeseen liittyy tyypillisesti tunnepitoinen sitoutuminen. Tällaisia eivät lähtökohtaisesti ole tavanomaiset työhön, koulunkäyntiin, opiskeluun tai vapaa-aikaan liittyvät ihmissuhteet, Vallila summaa.
LUE MYÖS:
Miksi miehiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta ei puhuta?