788 Krynkyn kylän lähellä taistellutta merijalkaväen sotilasta on kadonnut tyystin. Asiasta kertovat ukrainalaiset viestimet, etunenässä Slidtsvo.
Slidtsvo kertoo saaneensa tietonsa poliisilta, mutta Ukrainan viranomaiset eivät ole virallisesti vahvistaneet tietoja. Lokakuun 2023 ja kesäkuun 2024 välillä kadonneita on paljon enemmän kuin kaatuneita. Kaatuneita on dokumentoitu ja haudattu 262.
Krynkyn kylä sijaitsee Dneprin rannalla Hersonin kaupungista noin 30 kilometriä koilliseen joen itärannalla. Vuoden 2001 väestölaskennassa siellä asui noin tuhat ihmistä, joista noin 90 prosenttia oli ukrainalaisia ja loput venäläisiä.
Ennen kuin Ukraina aloitti kesällä 2023 vastahyökkäyksen, oli joki rajalinja: lännessä Ukraina ja idässä Venäjän valtaama alue. Nova Kahovkaan, jossa Venäjä viime kesäkuussa aiheutti ympäristötuhon räjäyttämällä padon, on Krynkystä vain parikymmentä kilometriä.
Ukrainan joukot ryhtyivät ylittämään Dnepr-jokea jo ainakin keväällä 2023. Vastahyökkäyksen yhteydessä he ryhtyivät valtaamaan Krynkyn kylää ja onnistuivat lokakuuhun mennessä. Tammikuussa 2024 puolustusalan aikakausjulkaisu Jane’s kertoi, että Venäjä oli menettänyt Krynkyn suunnalla olevasta kalustostaan jopa 90 prosenttia. He eivät nimittäin saaneet paikalle elektronisen sodankäynnin järjestelmiä tuekseen.
Mutta eipä niitä erityisemmin ollut läsnä Ukrainallakaan, sillä kaluston kuljettaminen joen yli oli ja on hankalaa. Joen ylittäminen ilman tulitukea oli kammottavaa, kuvailivat Krynkyssä taistelevat Kyiv Independentille joulukuussa. Evakuointi joen yli on työlästä, maasto alueella soista. Linnoittaminen tai suojien kaivaminen ei onnistu, kun vesi tulee vastaan puolen metrin kaivamisen jälkeen. Moni Ukrainan sotilas on kutsunut Krynkyn valtaamista suoraan ”itsemurhatehtäväksi”.
Samaan aikaan lännen aseapu väheni, mutta kehuja sentään tuli. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kehui haastattelussa saavutuksia Dneprjoen toisella rannalla merkittäviksi. Poliittisesti ja strategisesti merkittävä, sanottiin, puhetta oli että valtaus voisi aikanaan avata portin Krimille vievien tieyhteyksien katkomiseksi.
Helmikuussa Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi, että Venäjän asevoimat ovat saaneet vallattua Krynkyn takaisin. Ukraina kiisti väitteen ponnekkaasti.
Slidtsvolle puhunut 24-vuotias Vasyl oli Krynkyssa taistelemassa joulukuusta helmikuuhun, yhteensä 72 päivää. Hän vietti siellä sekä uudenvuoden että syntymäpäivänsä. Aina kun evakuointeja tekevä vene saapui, piti haavoittuneet viedä ensin. Siksi komennus kesti.
-Venäläisiä oikealla, venäläisiä vasemmalla, venäläisiä edessä. Ja takana vesi. Ei ole mitään, mihin paeta. Aina kun joku haavoittui, pyysimme evakuointia seuraavalle yölle. Monesti he eivät päässeet tulemaan. Kerran yksi poika joutui odottamaan irronneen raajan kanssa kymmenen päivää.
Vasyl muistelee, että heillä oli onneksi erittäin kokenut lääkäri, taistelunimeltään Bogomol. Mutta Bogomol kuoli itse hengitettyään Venäjän käyttämää taistelukaasua. Hän on yksi, jonka ruumista ei saatu evakuoitua.
Slidtsvolle puhuivat myös 24-vuotiaan Olegin äiti ja erään 33-vuotiaan tarkka-ampujan sisko. Oleg soitti äidilleen huhtikuun alussa ja oli huolissaan, ettei ehkä enää palaa. Toukokuun puolivälissä äiti sai asevoimista tiedon, että hänen poikansa oli kadonnut. Äiti otti yhteyttä komentajiin ja pyysi, että hänen poikansa ruumis tuotaisiin pois haudattavaksi, mutta sai vastauksen, ettei se ole mahdollista.
33-vuotias tarkka-ampuja oli myös nimeltään Oleg. Hän soitti huhtikuun puolivälissä siskolleen ja kertoi lähtevänsä Dneprin itärannalle kolmeksi vuorokaudeksi. Tämän jälkeen sisko ei enää kuullut hänestä ja soitti prikaatiin. Huhtikuun lopulla prikaatista soitettiin takaisin ja kerrottiin, että tarkka-ampuja Oleg katosi Krynkyssa. Miten, kysyi sisko. Olegin tuttavat kertoivat, että hänen ruumiinsa nähtiin kahden hänen kaatuneen taistelutoverinsa ruumiiden kanssa. Sitten se katosi. Kaksi muuta ruumista saatiin evakuoitua, mutta Olegia ei.
Useat Slidtsvon haastattelemat Krynkyssa olleet sanoivat, ettei Venäjän asevoimilla ole tapana ottaa sieltä vankeja. Silti joitain Krynkyn seudulla kadonneita on tavattu myös sotavankien nimilistoilta.
Venäjällä Kremlille tiukasti myönteinen Moskovski Komsomolets haastatteli sotilasasiantuntijaa, jonka asiantuntijuuden perustelut eivät ilmene artikkelista. Aleksander Ivanovski -niminen haastateltava muistutti, että Ukrainan sotilaita kuoli jo Dnepr-jokea ylittäessä ja joki vei ruumiit mennessään. Ivanovski tosin sanoi perin ristiriitaisesti samassa haastattelussa, että arvioi kadonneiden sotilainen karanneen Eurooppaan.
Veneiden tulittamisen kuitenkin vahvistaneet ukrainalaisetkin: Unian-julkaisun mukaan eräänäkin päivänä venäläiset onnistuivat tuhoamaan viisi tai jopa kuusi evakuointivenettä.
Kuluvalla viikolla useat ukrainalaismediat ovat kertoneet Ukrainan asevoimien vetäytyvän tai jo vetäytyneen Krynkysta. Asevoimat ei ole vahvistanut väitettä.
