Vuonna 2024 Kela maksoi koko väestön tasolla etuuksia keskimäärin noin 2 830 euroa henkilöä kohden.
Etuuksien määrissä kunnittain oli edelleen suuria eroja. Suurimmat etuussummat asukasta kohden maksettiin Itä- ja Pohjois-Suomessa, kun taas Etelä-Suomessa ja länsirannikolla etuussummat olivat keskimäärin pienempiä.
Inkoon asukkaat saivat vähiten etuuksia, keskimäärin 1 967 euroa henkilöä kohden, kun taas Rautavaaralla etuuksia maksettiin 4 085 euroa per asukas vuonna 2024.
Kelan etuuksien euromäärä asukasta kohden kasvoi useimmissa kunnissa hieman edellisvuodesta, mikä heijastaa muun muassa elinkustannusten ja työttömyysetuuksien kehitystä.
Tiedot Kelan maksamista etuuksista löytyvät juuri ilmestyneestä Kelan tilastollisesta vuosikirjasta 2024. Vuosikirjassa on kattavat tiedot Kelan etuuksista sekä roolista Suomen sosiaaliturvassa. Tilastotietojen ohella siinä esitellään etuuksien saamisen edellytykset. Liitteissä selostetaan etuuksiin vuosien varrella tehtyjä muutoksia.
Sosiaaliturvatilastojen lisäksi vuosikirja tarjoaa tilastoja Kelan taloudesta, hallinnosta ja etuuksien käsittelystä. Lisäksi kirjan liitteissä kuvataan etuusmuutosten historia. Kirja julkaistaan erikseen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Nyt julkaistu kirja on 60. vuosikirja. Sarjan ensimmäinen julkaisu oli Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja 1965.
Kelan tehtävä on laajentunut vuosikymmenten varrella
Kansaneläkelaitos eli Kela perustettiin 16. joulukuuta 1937. Ensimmäisten vuosikymmenten ajan se oli nimensä mukaisesti eläkelaitos, joka huolehti pelkästään kansaneläkkeiden maksamisesta.
Sittemmin Kelan toiminta on laajentunut paljon, ja Kelan maksamien etuuksien määrä on kasvanut yhdestä kymmeniin.
Tällä hetkellä Kelan suurin menoerä on sairausvakuutus. Sairausvakuutus on 2000-luvulla kasvanut kansaneläkevakuutusta suuremmaksi.
