Noin kolmannes 15–19-vuotiaista kokee, että some ohjailee heidän ostoksiaan. Tytöt ovat tälle alttiimpia kuin pojat. Tutkijat arvioivat sosiaalisen median vaikutuksen suuremmaksi kuin nuoret itse.
Talousosaamisbarometri kertoo myös, että nuorten some kuhisee vaikuttajien tuottamia rahaneuvoja. Luottamus niihin on huomattavasti heikompaa kuin kotoa ja koulusta saatuihin oppeihin.
Barometrissa kolmasosa (31 %) kokee somen sisällön ohjaavan ostoksiaan. Somen vaikutus kuluttamiseen jakautuu sukupuolen mukaan: tytöistä 20 prosenttia kertoo ostaneensa hetken mielijohteesta somesta, pojista 10 prosenttia. Somesuositukset saavat tytöt ostamaan useammin ja somen luoma varallisuuspaine koskettaa tyttöjä enemmän.
– On hyvä huomata, että tulos kertoo somen vaikutuksesta vain nuorten oman mielipiteen. Todellisuudessa some luultavasti vaikuttaa nuoriin paljon enemmän kuin he itse kokevat, tähdentää Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Eija Juntunen tiedotteessa.
45 prosenttia kertoi, että ihailee ihmisiä, joilla on kalliit asunnot, autot ja vaatteet. Eri mieltä väitteestä oli 27 prosenttia.
– Tutkimuksen perusteella some vahvistaa kulutuspaineita erityisesti niillä nuorilla, joiden taloudellinen tilanne on jo valmiiksi heikko. Varallisuuspaine ja impulssiostelut keskittyvät taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville, Juntunen sanoo.
Barometrista käy myös ilmi, mistä nuoret saavat luotettavasti rahataitoja. Nuoret saavat taloutta koskevaa tietoa eniten perheeltään ja lähipiiriltään (66 %) sekä koulusta (50 %). Seuraavaksi yleisin talousoppimisen väylä on sosiaalisen median vaikuttajat (40 %).
Tiedon määrä ja luottamus eivät kulje käsi kädessä. Luottamus sekä perheen että koulun taloustietoon on korkeaa (yli 80 %). Sen sijaan somevaikuttajien tuottamaan taloustietoon luotetaan vähän (17 %) – taso on yhtä matalalla kuin esimerkiksi luottamus tekoälyn taloustietoon (18%). Muun muassa finfluensserit eli somen talousvaikuttajat ovat kasvaneet isoksi alustailmiöksi.
– Nuoret osaavat suhtautua kriittisesti somen taloussisältöihin, mutta se ei tarkoita, etteikö some vaikuttaisi heidän käyttäytymiseensä, sanoo Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.
– Hyvin moni somevaikuttaja tekee laadukasta taloussisältöä, esimerkiksi yhteistyössä viranomaisten ja pankkien kanssa. Kuitenkin luottamusta saattavat nakertaa somessa leviävät epärealistiset sijoitusvinkit ja nopean rikastumisen odotusten nostaminen. Myös asiantuntijana esiintyminen ilman pätevyyttä heikentää luottamusta. Tällaiset houkuttavat sisällöt voivat levitä laajasti nuorelle yleisölle.
Tekoälyn käyttö taloustiedon lähteenä jakautuu voimakkaasti sukupuolen mukaan. Pojista 21 prosenttia hakee tekoälystä taloustietoa aktiivisesti, tytöistä vain 10 prosenttia.
Vahvasti taloustaitoiset nuoret tekevät selvästi vähemmän impulsiivisia ostoksia somessa. Osaamista mitattiin barometrissa kokeenomaisilla tehtävillä.
– Somealustojen logiikka on voimakkaasti ostamiseen koukuttava. Talousosaaminen näyttää suojaavan nuoria impulsiiviselta kuluttamiselta, sanoo OP Pohjolan vähittäispankkitoiminnan vastuullisuusjohtaja Satu Kuoppamäki.
Tämä osoittaa, että konkreettisella taloustiedolla on merkitystä: pelkän asennekasvatuksen rinnalle nuoret tarvitsevat ymmärrystä säästämisestä, koroista, inflaatiosta ja sijoittamisen perusteista.
– Nuorten välillä löytyi eroja taloustaidoissa ja taloudenhallinnassa – kaikki eivät ole samalla viivalla. Juuri siksi tutkittu tieto auttaa oman taloustaitotyömme suunnittelussa. Aikuistuvien nuorten rahataidoissa on kasvuvaraa, ja niiden kohentamisessa on yhteistä tehtävää sekä perheiden ja koulun että tutkijoiden ja yritysten kesken, jatkaa Kuoppamäki.
Barometri julkistetaan kokonaisuudessaan 9. syyskuuta. Toiveikkaampi tulevaisuus – Nuorten talousosaamisbarometri kartoittaa 15–19-vuotiaiden talousosaamista. Tutkimus toteutettiin 2026 OP Pohjolan, Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Barometritutkimukseen osallistui yhteensä 61 koulua ympäri Suomea. Tutkimuskyselyyn vastasi yhteensä 2346 osallistujaa alkuvuonna 2026.