Kuolemaan johtaneissa mopo-onnettomuuksissa joka kolmannes mopoista oli viritetty, ilmenee Onnettomuustietoinstituutin tilastoista.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat arvioivat, että suurimmassa osassa tapauksista virittämisen mahdollistama suurempi ajonopeus myötävaikutti onnettomuuden tapahtumiseen. Joka kolmannessa mopossa oli teknisiä vikoja. Rengasviat olivat lähes yhtä yleisiä.
– Mopojen virittäminen ja suurilla nopeuksilla ajaminen lisäävät merkittävästi onnettomuusriskiä. Mopoilijat ovat jo lähtökohtaisesti heikosti suojattuja, ja poikkeava ajonopeus tekee heistä myös vaikeammin ennakoitavia muille tienkäyttäjille. Erityisesti tilanteissa, joissa ajoneuvon havaittavuus on muutenkin heikentynyt, virittämisen riskit korostuvat entisestään. Mopojen tulee olla teknisesti kunnossa, ja niiden kunnon valvontaa on syytä lisätä liikenneturvallisuuden parantamiseksi, liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty sanoo tiedotteessa.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat vuosina 2015–2024 yhteensä 30 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joissa oli osallisena mopoilija.
73 prosenttia kuolemaan johtaneista mopo-onnettomuuksista oli yhteenajoja toisten moottoriajoneuvojen kanssa. Mopoilijat aiheuttivat yhteenajoista joka toisen. Onnettomuuksissa kuoli 28 mopon kuljettajaa ja kaksi matkustajaa.
Moottoriajoneuvo-onnettomuuksien lisäksi mopoilijat aiheuttivat kolme jalankulkijan kuolemaan johtanutta onnettomuutta ja yhden pyöräilijän kuolemaan johtaneen onnettomuuden.
Kuolemaan johtaneista mopo-onnettomuuksista yli puolet tapahtui maanteillä ja kolmannes kaduilla. Onnettomuuden aiheuttaneista 19 mopoilijasta neljä oli päihtyneitä, kaksi ajokiellossa ja seitsemällä oli taustalla liikennerikkomuksia lähivuosilta.
Mopoilijoiden aiheuttamat onnettomuudet johtuivat lähes yhtä usein joko mopoilijan havaintovirheestä, mopon käsittelyvirheestä tai mopoilijan ennakointi- tai arviointivirheestä.
Ennakointi- tai arviointivirhe tarkoittaa esimerkiksi, että mopoilija todennäköisesti arvioi ehtivänsä kääntyä risteyksestä ennen toisen ajoneuvon osumista kohdalle.
Katu- ja tieverkolla tapahtuneiden mopojen liikennevakuutuksista korvattujen vahinkojen määrä väheni vuosien 2015–2024 aikana lähes puoleen, noin kolmesta tuhannesta noin puoleentoista tuhanteen.
Henkilövahinkojen osuus on mopovahingoissa korkea.
– Sekä vakavammat mopo-onnettomuudet että lievemmät liikennevahingot ovat vähentyneet pidemmällä aikavälillä, mikä on hieno asia. Osittain tätä selittää mopoilun suosion hiipuminen. Tarve päästä liikkumaan ei ole kuitenkaan kadonnut, ja tarjolle tulee jatkuvasti uudenlaisia sähköisiä välineitä, joissa on erilaisia turvallisuuspuutteita, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari sanoo.