Kun vuosi 2023 lähenee loppuaan, Vladimir Putinilla on aihetta tyytyväisyyteen, arvioi nimekäs brittiläinen Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti lontoolaislehti The Timesin julkaisemassa artikkelissa.
Ukrainan vastahyökkäys näyttää hänen mukaansa käytännössä hiipuneen, ja alkava kelirikkokausi rajoittaa uusia etenemisiä ennen kevättä. Venäläisten tappiot ovat olleet yli kaksi kertaa suuremmat kuin ukrainalaisten, mutta heidän puolustuksensa on sopeutunut ja pitänyt ennakoitua paremmin.
Taistelut Avdijivkan ympäristössä ovat sitoneet Ukrainan reservejä, joita olisi muuten voitu käyttää eteläisellä rintamalohkolla.
Koska Vladimir Putinin strategia on perustunut uskoon, että Venäjä kykenee kestämään sotaa pitempään kuin Ukraina ja sitä tukeva länsi, Venäjän johtaja voi Galeottin mukaan olla tilanteeseen varsin tyytyväinen. Tyytyväisyyttä on omiaan lisäämään Gazan konflikti – kriisi, jota Putin on pitkään odottanut.
Muuttuvatko mielialat kotirintamalla?
Todellisuudessa tilanne ei liene Venäjän kannalta niin suotuisa kuin Putin saattaa kuvitella, Galeotti huomauttaa. Lähi-idän konflikti saattaa toistaiseksi hallita otsikoita, mutta konkreettisia viitteitä siitä, että länsimaat olisivat vetämässä tukensa Ukrainalta, ei edelleenkään ole.
– Donald Trumpin mahdollinen nousu presidentiksi saa monet Washingtonissa kannattamaan Kiovalle annettavan avun jouduttamista niin kauan kuin se on mahdollista. Vaikka tiettyjen kehittyneiden järjestelmien, kuten F-16-hävittäjien, käyttöönotto laajassa mitassa vie vielä kuukausia, Ukrainalla on todennäköisesti kevään hyökkäysoperaatioita aloittaessaan käytettävissään runsaasti uusia ja täydennettyjä järjestelmiä, Galeotti sanoo.
Putinin uudelleenvalinta maaliskuun 2024 presidentinvaaleissa voi hänen mukaansa olla taattu, mutta massiivinen vaalivilppi saattaa herättää levottomuuksia Venäjällä.
– Sitä paitsi, kuten eräs Ukrainan hallinnon edustaja varoitti: ”Suunnittelemme vaalien aikaan ikäviä yllätyksiä Kremlille”, Galeotti toteaa.
Tämä saattaa kääntää venäläisten yleisen mielipiteen sotaa vastaan. Riippumattoman tutkimuslaitoksen viimeisimmässä mielipidetutkimuksessa todettiin Galeottin mukaan ensi kertaa, että useampi venäläinen kannattaa rauhanneuvotteluja (48 prosenttia) kuin sodan jatkamista (39 prosenttia). Vain 21 prosenttia vastaajista uskoo talouden paranevan, kun taas 43 prosenttia olettaa sen heikkenevän.
Venäjän talous on hänen mukaansa vaarassa ylikuumentua, sillä inflaatio noussee tänä vuonna 7 prosenttiin eikä teollista tuotantoa kyetä hevin kasvattamaan, kun ylimääräistä investointipääomaa tai työvoimaa ei ole. Juuri nyt – ainakin hetkellisesti – Putinin mieliala saattaa kuitenkin olla korkeammalla kuin kertaakaan sitten täysimittaisen hyökkäyssodan alkupäivien.
