Yhdysvaltain presidentti Joe Biden astui virkaan neljätoista kuukautta sitten korkein suosioluvuin. Tuolloin lähes kuusi kymmenestä amerikkalaisesta kannatti presidenttiä, jonka piti nostaa Yhdysvaltojen kansainvälistä arvostusta, ajaa kongressissa läpi merkittäviä uudistuksia ja hillitä maan sisäistä kahtiajakoa — toisin kävi.
Ulkopolitiikka on ollut sarja epäonnistumisia. Afganistanista vetäytyminen osoittautui suureksi virhearvioksi ja maa luhistui Talibanin käsiin vain hieman yli kuukausi sen jälkeen, kun Biden oli vakuutellut Talibanin valtaannousun olevan käytännössä mahdotonta. Pohjois-Korean ohjustestit ovat kiihtyneet, neuvottelut Iranin kanssa eivät ole edenneet toivotusti ja Kiinan asema vain vahvistuu.
Vuosia rakennettu narratiivi Donald Trumpin ja republikaanien heikkoudesta Venäjän edessä näyttää kummalliselta nyt, kun hyökkäyssota Ukrainaan alkoi Bidenin vahtivuorolla. Mielipidemittausten mukaan äänestäjien enemmistö syyttääkin sodasta Trumpin sijaan Bidenia ja uskoo, että sota ei olisi syttynyt Trumpin presidenttikaudella.
Äänestäjien suurin huolenaihe ei kuitenkaan ole ulkopolitiikka, vaan inflaatio, joka on korkeimmillaan 40 vuoteen. Amerikkalainen maksaa nyt paljon aiempaa enemmän esimerkiksi asumisesta, ruoasta ja polttoaineesta. Bloombergin tuoreiden laskelmien mukaan nykyinen, yli kahdeksan prosentin inflaatio, tarkoittaa sitä, että keskimääräinen kotitalous maksaa tänä vuonna yli 5 200 dollaria enemmän ostaessaan samat tuotteet kuin viime vuonna.
Sen paremmin ei ole mennyt lakipakettien läpivienti kongressissa. Bidenin ajamat uudistukset ovat kaatuneet yksi toisensa jälkeen ja edes kaikkia kongressin demokraatteja ei ole saatu lakihankkeiden taakse. Näyttääkin siltä, että koronatuki- ja infrastruktuuripaketit – jotka nekin toteutuivat suunniteltua pienempinä – voivat jäädä Bidenin ainoiksi voitoiksi ennen kongressin välivaaleja.
Etelärajan kriisi on yhä ratkaisematta ja Biden on toimillaan vain pahentanut tilannetta. Presidentti on kumonnut Trumpin hallinnon lakeja ja määräyksiä, jotka vauhdittivat maassa ilman lupaa oleskelevien karkotuksia ja hankaloittivat laitonta rajanylittämistä. Viime vuonna laittomien rajanylitysten määrä nousi lähes kahteen miljoonaan ja kolminkertaistui vuoteen 2020 verrattuna. Se on mittaushistorian korkein luku.
Viime viikolla julkaistu Quinnipacin yliopiston mielipidemittaus antoi Bidenille musertavan heikot kannatusluvut. Vain 33 prosenttia amerikkalaista on sitä mieltä, että presidentti tekee hyvää työtä. 54 prosenttia on tyytymättömiä. Demokraattipuolueelle nämä ovat katastrofilukemat ja tätä menoa puolueen historiallinen murskatappio marraskuussa järjestettävissä kongressin välivaaleissa näyttää väistämättömältä.
Vuoden 2006 kongressin välivaaleissa presidentti George W. Bushin toimiin oli tyytyväisiä vain 39 prosenttia amerikkalaisista – siis 6 prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin Bideniin nyt. Republikaanit kärsivät tuolloin historiallisen suuren tappion ja menettivät kongressin ala- ja ylähuoneen hallinnan demokraateille sinisessä aallossa.
Demokraattien suurin ongelma on se, että Joe Biden on asettanut puolueensa progressiivisen vasemmistosiiven tavoitteet keskivertoäänestäjien suurimpien huolenaiheiden edelle.
Presidentti Biden ja Valkoisen talon lehdistösihteeri Jen Psaki tuomitsivat taannoin republikaanien Arizonan osavaltiossa läpiviemät lait, jotka kieltävät alaikäisten kirurgiset sukupuolenkorjausleikkaukset ja biologisten miesten osallistumisen naisten urheilukisoihin. Tällä agendalla demokraatit eivät tule voittamaan äänestäjiä puolelleen.
Biden ei ole onnistunut hoitamaan inflaatiota, Ukrainan sotaa tai etelärajan kriisiä äänestäjien enemmistöä tyydyttävällä tavalla. Se tulee todennäköisesti maksamaan demokraateille kongressin hallinnan ja viemään samalla lopunkin toivon lakihankkeiden edistämisestä, sillä lakiesitysten läpivieminen edellyttää kongressin ylä- ja alahuoneen hyväksyntää. Niiden menettäminen republikaaneille tarkoittaisi sitä, että valkoisessa talossa istuisi seuraavat kaksi vuotta rampa ankka, joka ei pystyisi edistämään lakihankkeitaan ilman republikaanien tukea.
