JHL:n selvityksen mukaan palveluseteli ei säästä varhaiskasvatuksessa

Monet kunnat ovat perustelleet palvelusetelin käyttöönottoa varhaiskasvatuksessa taloudellisuudella. Todellisuudessa oma työ on kunnalle edullisempaa, mikäli se tehdään perustehokkaasti, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

JHL selvitti palvelusetelin käyttökustannuksia Vertikal Oy:llä. Palvelusetelin tason keskiarvo on noin 800 euroa kuukaudessa yli kolmevuotiaasta lapsesta. Palvelusetelin arvossa on tosin isoa vaihtelua eri kaupunkien välillä.

Kunnan oma palvelu maksaa lasta kohti keskimäärin 750 euroa kuukaudessa, jonka päälle on laskettava kymmenen prosenttia hallinnon kustannuksia.

Yksityinen palvelusetelillä ostettu varhaiskasvatus on kunnalle keskimäärin samanhintaista kuin omana työnä toteutettu varhaiskasvatus, mutta palveluseteli sisältää laskennallisesti JHL:n mukaan noin 50 euron ylihinnan tai lisäkatteen yritykselle.

Varhaiskasvatusta tarjoavat yritykset tuottavat pääasiassa 10-15 prosentin voittoa liikevaihdosta.

”Kyse on paljolti markkinoinnista”

Julkisen ja yksityisen toiminta on vähintään yhtä hyvää. Käytännössä kyse on samasta tuotteesta, sillä varhaiskasvatuksessa lakisääteiset velvoitteet ovat yksityiselle ja julkiselle palvelun tuottajalle samat. Yksityistä palvelua markkinoidaan kuitenkin usein paremmin.

Henkilöstön suhteen yksityinen yritys käyttää usein enemmän joustavuutta. JHL:n mukaan tämä tarkoittaa yleensä tukipalveluista säästämistä, joka näkyy ammattilaisten työnkuvien monialaisuutena ja on jossain määrin pois perustehtävän hoidosta.

– Yksityisissä yrityksissä sijaisia ja lisähenkilökuntaa on ammattilaisten kokemuksen mukaan vaikeampi saada, mikä näkyy kiireenä ja kuormituksena. Päivähoitoryhmät ja päiväkotien toiminta ovat hyvin samanlaista yksityisissä yrityksissä ja kunnan omissa yksiköissä. Toimintaa ohjaa aina varhaiskasvatuksen perusteet, ammattiliitto sanoo.

JHL:n mukaan kunnalla pitäisi aina olla kokonaisvastuu asiakkaasta ja hänelle tarjotusta palvelusta.

– Jos asiakas kieltäytyy palvelusetelistä, kunnan pitää ohjata hänet muulla tavoin järjestetyn palvelun piiriin. Kunnalla on velvollisuus järjestää lakisääteiset palvelut, kuten varhaiskasvatus. Mikäli palveluseteliyritys menee konkurssiin, on kunnan pystyttävä välittömästi paikkaamaan asiakkaalle palvelusetelillä tarjottu palvelu.

JHL:n mukaan kunnissa on näin ollen jossain määrin pakko pitää yllä ylimääräistä kapasiteettia, mikä ei tee palvelusetelillä ostetun palvelun ja oman työn taloudellista vertaamista tasapuoliseksi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)