Iranin sodan seuraukset näkyvät Yhdysvalloissa nyt ennen kaikkea hintojen nopeana nousuna, jota vauhdittaa erityisesti bensiinin ja energian hinnan nousu. Huhtikuussa inflaatio kiihtyi 3,8 prosenttiin vuoden takaisesta, kun vielä helmikuussa lukema oli 2,4 prosenttia, kertoo The Washington Post.
Nousu on ollut nopea, ja se osuu ajankohtaan, jolloin hintapaineet olivat taloudessa jo valmiiksi sitkeitä.
Selvin muutos näkyy polttoaineissa. Bensiinin hinta nousi huhtikuussa yli viisi prosenttia kuukaudessa ja on nyt noin 30 prosenttia korkeammalla kuin vuotta aiemmin.
Kun polttoaine kallistuu, vaikutukset alkavat vähitellen heijastua laajemmalle talouteen. Asuminen kallistui jälleen, ja inflaatio, josta on poistettu energia- ja ruokahintojen vaikutus, nousi 2,8 prosenttiin.
Valkoinen talo on myöntänyt inflaation kiihtymisen, mutta painottaa sen olevan tilapäinen seuraus Iranin konfliktista. Hallinto on väläyttänyt polttoaineveron keskeyttämistä bensan hinnannousun hillitsemiseksi.
Arjessa tilanne näyttää toisenlaiselta. Työministeriön julkaisemien lukujen mukaan reaalipalkat laskivat huhtikuussa 0,5 prosenttia, eli palkansaajien ostovoima heikkeni samaan aikaan kun hinnat nousivat.
Taustalla on huoli siitä, että energian hinnan nousu ei jää lyhytaikaiseksi poikkeamaksi, vaan alkaa levitä muualle talouteen ja pitää inflaatiopaineita yllä.
Taloustieteilijät muistuttavat, että vastaavia jaksoja on nähty ennenkin. Yhdysvaltalaiset ekonomistit Olivier Coibion ja Yuriy Gorodnichenko varoittavat, että nykytilanne voi muistuttaa 1970-luvun inflaatiokehitystä, jossa ensimmäinen shokki ei vielä kertonut koko tarinaa.
– Suuri inflaatio ei ollut vain alkuvaiheen nousu – ratkaisevaa oli se, ettei toisen aallon syntymistä onnistuttu estämään.
Ajatus tiivistyy siihen, että ongelma ei ole yksittäinen hintapiikki, vaan se, jääkö nousu pysyväksi ja alkaa ruokkia uusia kierroksia taloudessa.
American Enterprise Institute -ajatushautomon edustaja Michael Strain sanoo, että hallinnon viestinnässä on ollut ongelmia ja että se on pahentanut tilannetta. Hänen mukaansa hallinto on vähätellyt kohtuuhintaisuuteen liittyviä huolia. Strainin mukaan osa inflaatiosta liittyy myös tullipolitiikkaan, joka on lisännyt hintapaineita.
Nykytilanne herättää huolta siitä, että energian hintojen nousu voi levitä laajemmin talouteen ja hidastaa inflaation rauhoittumista lähikuukausina.