Töiden tekemisestä työajalla ei ole kuitenkaan sovittu monissa organisaatioissa. Johtajat näyttävät työajoillaan usein huonoa esimerkkiä muulle työyhteisölle. Tulokset perustuvat Työterveyslaitoksen organisaatioille suunnatun Palautumislaskuri-työkalun vastauksiin.
Organisaation työaikoihin ja palautumiseen liittyviä käytäntöjen arviointiin pureutuvaan Palautumislaskuriin on kertynyt vuoden aikana jo yli 1300 vastausta. Laskuri on osa Työterveyslaitoksen toteuttamaa maksutonta Mielenterveyden tuen työkalupakkia.
Tulosten mukaan 73 prosentissa organisaatioista työntekijät pystyivät yleensä säätelemään sekä työ- että vapaa-aikaansa. Etätyötä pääsääntöisesti tekevissä organisaatioissa vapautta oli useammin (87 %). Vuorotyötä tekevissä organisaatioissa työ- ja vapaa-ajan säätelyyn oli vähemmän mahdollisuuksia (61 %).
– Työaikojen yksilöllinen jousto tutkitusti lisää työhyvinvointia, mutta työmäärän kasvu voi uhata työntekijöitä, joilla työajat ovat hyvin vapaat, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä.
Palautumislaskuri paljasti huolestuttavan ilmiön: yli kolmanneksessa organisaatioista (37 %) oli henkilöitä, jotka tekivät jatkuvasti yli 50 tuntia tai sitä pidempää työviikkoa. Pitkä työaika oli hieman yleisempää suuryrityksissä kuin pien- tai mikroyrityksissä.
Härmä muistuttaa, että kokonaistyöajan ei tulisi ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa edes ylitöiden kanssa, vaikka Suomen uusi työaikalaki on lisännyt paljon työaikojen joustoja.
Työt valuvat vapaa-ajalle erityisesti organisaatioiden johdossa
Palautumislaskuriin vastanneista organisaatioista vajaassa kolmanneksessa (30 %) ei ole sovittu, että työt tehdään työaikana eikä niistä ehdoista, joilla työntekijöiden tulisi olla tavoittavissa vapaa-ajalla.
Yrityskoon näkökulmasta töiden tekemisestä työajalla oli sovittu parhaiten suuryrityksissä (72 %). Suurista toimialoista töiden tekemisestä työajalla oli sovittu sosiaali- ja terveydenhuollossa selvästi paremmin (81 %) kuin esimerkiksi teollisuudessa (65 %).
Myöskään organisaatioiden oma johto ei pääsääntöisesti (61 %) näyttänyt esimerkkiä siinä, että työt tehtäisiin vain työaikana. Erityisesti paljon etätyötä tekevien yritysten johdosta vain pieni osa (39 %) pystyi omalla toiminnallaan näyttämään esimerkkiä töiden rajaamisessa.
Mikäli organisaatoissa matkustettiin paljon, vain viidesosassa (20 %) oli sovittu palautumisesta tai vapaa-ajan järjestelyistä matkustuspäivien jälkeen.